Lukijoilta

Kuolevatko kuusikkomme?

Kai Aulio<br />Näitä kuusia ei näytä vaivaavan mikään, mutta kirjoittajan mukaan kuusimetsien kasvu on lähes pysähtynyt viimeisten viiden vuoden aikana.
Kai Aulio
Näitä kuusia ei näytä vaivaavan mikään, mutta kirjoittajan mukaan kuusimetsien kasvu on lähes pysähtynyt viimeisten viiden vuoden aikana.

Turun Sanomissa oli 16.11. näyttävä artikkeli kuusien mystillisistä kuolemista. Ilmiö on itselleni tuttu jo monen vuoden takaa.

Viisi vuotta sitten havahduin siihen, että lehtomaisella palstallamme alkoi yhtäkkiä kuolla hyvässä kasvussa olevia kuusia. Palokärjen tekemät pistokokeet osoittivat kaarnan lähtevän vielä vihreiden puiden rungoista.

Paikallislehti (Turun Tienoo) uutisoi asiasta, mutta metsäntutkimuskeskusta ja yliopistoa asia ei tuntunut kiinnostavan.

Päinvastoin kuin piiripäällikkö Sievänen, löysin useimpien kuolleiden puiden tyveltä sienten rihmastojänteitä. Muuten puukuolemat olivat täysin nyt kerrotun kaltaisia.

Näyttää siltä, että jotkut ulkoiset tekijät stressaavat kuusia niin, etteivät ne pysty riittävästi vastustamaan sienten ja hyönteisten hyökkäyksiä.

Rikkiteoriaan en oikein usko, koska jäkälät ovat lisääntymässä. Naavakaan ei ole enää harvinaisuus. Kalkkipitoisen lehtomaan uskoisi myös puskuroivan rikin vaikutuksia vastaan. Kummallista on, että männyt kuluneena kesänä olivat vihdoinkin tuuheita ja tummia.

Kuuset ovat sitä huonokuntoisempia mitä aurinkoisempi on kasvupaikka. Normaalia kasvua löytyy vain varjossa kasvavista pikkupuista. Ettei vain tavalla tai toisella olisi kysymyksessä otsonin aiheuttama häiviö?

Muutama kuollut puu ei ihmeitä merkitse. Pahinta on, että viimeisten viiden vuoden aikana kuusimetsien kasvu on lähes pysähtynyt. Kehumisten sijaan tämä olisi metsävastaavien pitänyt huomata ajat sitten.

Luonnolla on monta tapaa kostaa liiallinen kuluttamisemme.
Ismo Saloranta
Lieto