Lukijoilta

Kivirakentamista
pitäisi tehostaa

Olin ammatillisesta mielenkiinnosta mukana viime keväänä Joensuussa järjestetyillä vuoriteknikkojen kaksipäiväisillä koulutuspäivillä. Niiden yhteydessä tutustuimme Outokummun Kivi- ja tekniikkakeskuksessa kivenjalostukseen erilaisiksi tuotteiksi. Samalla kuulimme luennoitsijoilta, että yhä viedään suurin osa suomalaista kiveä jalostamattomana ulos.

Graniittituotteemme valtaavat vähitellen alaa maailmalla. Meiltä löytyy kyseistä kiveä punaisesta vaaleanharmaaseen ja melkein mustaan. Myös muita kivilajeja tutkitaan ja jalostetaan OKU:n keskuksessa.

Ulkomailla arvostetaan suomalaista kiveä sen kulutuskestävyyden ja helppohoitoisuuden vuoksi. Mm. Turkmenistanin kansalliskirjaston tärkeimmät lattiapinnat ja pilarit ovat valmistettu graniitista. Taipeissa Taiwanissa Wen Ying Building on myös rakennettu suomalaisesta kivestä. Muutamia mainitakseni.

Mutta miksi meille tuodaan heikommin kestäviä marmorilaattoja julkisivujen pinnoitteiksi? Yksi surkuhupaisa sirkus on ollut Finlandia-talolla. Onko syynä, että suomalaisen arkkitehdin koulutukseen ei kuulu kotimaisen kiven käyttö? Kysyin luennoitsijalta, kuinka paljon arkkitehtien koulutukseen kuuluu kivimateriaalit. Vastauksena sain: "Kaksi tuntia." Se ei ole paljon mitään pitkässä koulutuksessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Etelämaissa rakennetaan paljon kivestä. Miksi ei meillä? Ainoastaan vuolukivituotteet ovat rynnineet tietoisuuteen, erityisesti tulisijamarkkinoilla. Myös muulla kivellä olisi varmaan kysyntää, jos sisä- ja ulkopintojen materiaalivalinnoissa kiinnitettäisiin huomiota uusiin vaihtoehtoihin.

Mielestäni kannattaisi arkkitehtioppilaiden ja valmistuneidenkin tehdä exkursio OKU:n kivitekniikan keskukseen. Jo työllisyyden nimissä tulisi lisätä kivirakentamisen koulutusta. Jalostetusta kivestä saadaan ihan erilainen myyntikate viennissäkin, kuin mitä raakalohkareista. Ja se luo pitkäaikaisia työpaikkoja pätkätöiden tilalle. Samalla koko maalle lisää vientituloja.
Olli Tiitinen
vt. evp. Masku