Lukijoilta

Lasten kidutus edelleen
polttava ongelma

Lehtikuva<br />Lapsisotilaat ovat oma surullinen lukunsa. Maailmassa arvioidaan olevan 300&#160;000 lapsisotilasta, jotka on usein värvätty kiduttamalla ja uhkailemalla.
Lehtikuva
Lapsisotilaat ovat oma surullinen lukunsa. Maailmassa arvioidaan olevan 300 000 lapsisotilasta, jotka on usein värvätty kiduttamalla ja uhkailemalla.

YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista on päässyt hyvin lähelle yleismaailmallista ratifiointia: sen ovat hyväksyneet kaikki valtiot lukuun ottamatta Yhdysvaltoja ja romahtanutta Somaliaa. Lapsen oikeuksien tärkeydestä vallitsee siis hyvin laaja yksimielisyys. Yllättävän vaikeaksi on kuitenkin osoittautunut edes perustavanlaatuisten lapsen oikeuksien totetuttaminen käytännössä. Yleissopimuksen 19 artiklassa edellytetään sopimusvaltioiden suojelevan lapsia kaikenlaiselta väkivallalta. Silti lapsia kidutetaan edelleen yli 50 maassa.

Miljoonille lapsille sodat, maiden sisäiset aseelliset konfliktit ja pakolaisuus ovat arkipäivää; kidutus puolestaan on yleinen sodankäyntiväline. Lapsia kidutetaan aseellisten konfliktien aikana useista eri syistä. Usein he vain sattuvat asumaan sodankäyntialueella ja joutuvat siviiliväestöön kohdistuvien julmuuksien kohteeksi. Heitä saatetaan kiduttaa tietojen saamiseksi heidän sukulaisistaan tai perheenjäsenistään, joiden epäillään toimivan vastapuolen hyväksi. Heitä voidaan kiduttaa myös osana laajempia, tiettyyn ihmisryhmään kohdistuvia sortotoimia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lapsisotilaat ovat oma, surullinen lukunsa. Maailmassa arvioidaan olevan yli 300 000 lapsisotilasta, jotka on usein värvätty kiduttamalla ja uhkailemalla. Heidän olosuhteensa ovat surkeat: heitä pahoinpidellään, käytetään seksuaalisesti hyväksi ja pakotetaan osallistumaan julmuuksiin.

Suurin riski joutua kidutetuksi on kuitenkin lapsilla, joita epäillään rikoksista. Poliisit ovat vastuussa suurimmasta osasta kidutustapauksia. Selleissä lapsia hakataan, poltetaan savukkeilla ja sähköllä sekä käytetään seksuaalisesti hyväksi. Heitä pidetään nälässä, janossa ja hereillä päiväkausia. Lasten vanhemmille ei useinkaan kerrota, missä heidän jälkikasvuaan pidetään. Kun lapsilla ei ole mahdollisuutta tavata ulkopuolisia, kidutuksen riski kasvaa. Kidutuksen kohteeksi joutuvat helpoimmin syrjityn ryhmän jäsenet, kuten romanit Itä-Euroopassa.

Myös epäinhimilliset vankilaolosuhteet voivat täyttää kidutuksen tunnusmerkit. Lapsivangit joutuvat usein vartijoiden ja muiden vankien väkivallan kohteeksi - monissa maissa lapsia säilytetään samoissa tiloissa aikuisten kanssa. Amnestyn tutkimuksen mukaan vankilaolosuhteita voidaan pidää epäinhimillisinä 90 maassa.

Hallitusten vastuu ei pääty kansainvälisten sopimusten hyväksymiseen; lasten oikeudet on otettava vakavasti. Hallitusten on tuomittava kidutus, missä tahansa sitä esiintyykin. Kidutus on kiellettävä kansallisissa laeissa. Hallitusten ja aseellisten oppositioryhmien on sitouduttava kunnioittamaan lasten koskemattomuutta konfliktien aikana. Kidutusväitteet on tutkittava ja syylliset on tuotava oikeuden eteen. Lapsisotilaiden käyttö on lopetettava, ja heidät on sopeutettava takaisin yhteiskuntaan. Pidätettyjen lasten vanhempia on informoitava heidän olinpaikastaan. Poliisien ja muun turvallisuushenkilöstön koulutusta on kehitettävä.

Lasten, kenties haavoittuvimman ihmisryhmän kidutus voidaan lopettaa. Maailman poliittisilta johtajilta puuttuu vain halu toimia.

Lisätietoja: www.amnesty.fi/kidutus
Jukka Kainulainen
Amnesty Internationalin Suomen
osaston kampanjakoordinaattori
Amnestyn juristiryhmän jäsen