Lukijoilta

Miksi valittaa, kun voi vaikuttaa?

1 778 691 äänestysoikeutettua kansalaista ei äänestänyt. Heidän joukossaan moni täysi-ikäinen opiskelijanuori jätti kansalaisvelvollisuutensa suorittamatta. Kysymys siis kuuluu: miksi?

Edes sammakoiden sataminen ei voisi selittää laimeaa 55,8 äänestysprosenttia. Äänestäminen on yksi niistä harvoista keinoista, joilla voi konkreettisesti vaikuttaa. Erityisesti tämä koskee nuoria. Kännykkäsukupolvi on välinpitämätöntä ja kevytkenkäistä; äänestämättä jättäminen on heidän näkemyksensä poliittisesta vaikuttamisesta.

Todellisuudessa etenkin kaupunkilaisnuorten passiivisuus kuvastaa yleisen laiskuuden ohella yksinkertaisesti myös tietämättömyyttä. Harva nuori osaa enää vetää selkeitä rajoja eri puolueiden välille, kun iskulauseetkin ovat kaikki samanlaisia. Puolueiden ideologiset "sloganit" ovat kärsineet inflaation. Tämän vuoden kunnallisvaalien lupausten hittilistalta löytyy terveydenhoidon ja vanhustenhuollon parantaminen.

Vanhempi sukupolvi ymmärtää oikeutensa, mikä näkyy suoraan ikäluokkien äänestysprosentteja vertaillessa. Tämä tietenkin johtaa siihen, että valtuustoihin valitaan vuodesta toiseen istuvia henkilöitä, kypsemmän sukupolven edustajia sekä tiettävästi myös samoja naamoja kuin ennen. Asiat jauhavat samalla radalla vuodesta toiseen, eikä päätöksiä saada aikaiseksi. Nuorten asiat jäävät toiselle sijalle, koska niiden ajajia ei löydy. Turhaa on purnata vaalien jälkeen opintotuen pienuudesta, kun äänestyspäivänä oma ääni ei kuulunut edes kuuroille korville.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ehdokaslistalla näkyi vain muutamia nuoria ehdokkaita. Ihailtavaa oli seurata kokoomuksen keltanokkaehdokas Aleksi Randellin innokasta kampanjatyötä. Taitavasti laaditut mainokset ja iskulauseet takasivat tarvittavan äänimäärän.

Kiinnostus politiikkaan on ilmiselvästi laantunut. Yllättävää olisi, jos sen myötä kiinnostus omiin etuihin ja oikeuksiin on kadonnut. Äänestämättä jättämällä jokainen kaivaa itselleen kuoppaa.

Seuraaviin vaaleihin mennessä puoluejohdoilla on tehtävä tehtävänään. Seuraavien neljän vuoden aikana kiinnostus kunnallispolitiikkaan - ja politiikkaan yleensä - on herätettävä. Kansalaisille ja pääasiassa nuorille tulisi suunnitella informaatiopakettia sekä puolueista ja niiden toiminnasta että omista oikeuksista ja velvollisuuksista. Tietämys lisäisi todennäköisesti osallistumisprosenttia ja poliittista aktiivisuutta.
Johanna Ketola
Luostarivuoren lukio