Lukijoilta

Kupittaalla korostuu
perinteiden kunnioittaminen

Lemminkäisenkadun varrella viruva, tyhjilleen jäänyt Turun vientiteurastamon talo tekee tilaa uudelle ja uljaalle puistoratkaisulle. Kupittaan puistosta on tulossa kaikkien kaupunkilaisten olohuone. Suomen vanhin kaupunkipuisto nousee muutamassa vuodessa sille kuuluvaan arvoonsa.

Rakennusyhtiöt suunnittelevat yli 200 miljoonan markan investointia, joka laitetaan liikkeelle mahdollisimman pian. Rakennusliikkeet ovat nyt perustamassa työyhteenliittymää, joka toteuttaa teurastamon tilalle aivan uudenlaisen ratkaisun, elämyspuiston. Puiston sirkusleirissä temppuilisi jonglööri, puiston pikkusyvennyksissä kuulisi katusoittajia ja puistoteillä tapaisi sunnuntaimaalareita. Hankkeen nimenä on elämysten maa.

Jos kaikki vähänkään vireillä olevat suunnitelmat toteutuvat, investoidaan nykyisen puiston ympärille 1,5 miljardia markkaa. Seiniä tehdään peräti 7 500 työntekijän tarpeisiin. Toiminnallisuutta, tekemistä, mutta myös tilaa olemiseen, satunnaiseen pelailemiseen, aamuvoimisteluun ja kaikki ilman pääsymaksua.

Olisi myös upeaa, jos Kupittaan puistosta saataisiin pyörätieyhteys Kuralan Kylämäkeen Jaaninojan kautta ja virtuaalisessa urheiluhallissa voisi...

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

-Tämähän oli unta. Heräsin lattialta lähes kauhuissani. Että elämyspuisto ilman pysäköinti- ja liikennejärjestelyjä.

Olisi upeaa, jos yliopiston, uuden teknologiakeskuksen ja niiden välisen alueen kaavoitus-, liikenne- ja pysäköintiongelmat ratkaistaisiin järkevästi ennen kuin rakennetaan koko alue piloille.

Nykyisen rakennuskannan suunnittelussa ei ole lainkaan otettu huomioon esimerkiksi polkupyörien paikoitusta. Nyt ne tukkivat Datacityn edustan ja alatason käytävät. Kaikki tulevat 7 500 työntekijää eivät tule polkupyörillä vaan tarvitaan pysäköintitiloja myös autoille. Alue on itse asiassa varsin kapea.

Kupittaan puiston reunalla sijaitsevalle Tahkonaukiolle on tiettävästi suunniteltu pysäköintitaloa, joka palvelisi Turun teknologiakeskusta. Ilmeisesti ainakin osa pysäköintitaloon suuntautuvasta ja sieltä purkautuvasta liikenteestä aiotaan ohjata kulkemaan puiston itäreunaa seuraavaa Kupittaankujaa ja edelleen puiston pohjoisreunaa seuraavaa Kupittaankatua myöten.

Kaavailtu järjestely muodostuisi vaaratekijäksi Seikkailupuistoa käyttäville lapsille, kaventaisi puistoa ja heikentäisi myös alueen asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Lienee syytä huomauttaa, että toinen unessani esiintyneistä lehtijutuista käsitteli Kupittaanpuiston hankesuunnitelmaa vuosille 2000-2003.

Edelleen Seston alueelle suunniteltujen asuin-/liiketalojen paikoitus on täysin suunnittelematta. Myös keskussairaalan liikenne on otettava huomioon, olivatpa nukutuslääkärit töissä tahi eivät. Joku siellä kuitenkin käy päivittäin, joko työntekijänä tai potilaana. Kiinanmyllynkadun voisi ilman sinne ja pihoihin suuntautuvaa liikennettä sulkea yksityisautoilulta kokonaan.

Kysyn päättäjiltä yleisesti mitä virkaa koko kaavoitusjärjestelmällä on, jos rakennusoikeutta saa ylittää aina kun jostakusta siltä tuntuu? Onko mielestänne oikein, jos tällaisia ylityksiä tehdään ennen kuin jonkin alueen yleiskaava on hyväksytty ja sitä tarkentavasta tietyn alueen osayleiskaavasta on käyty edes periaatteellisia keskusteluja. Mikä on kaavojen merkitys yleensäkin?
Kirjoittaja Ilkka Norri on Kielikeskuksen lehtori Turun yliopistossa.