Kirjoittajavieras Mikko Rönnholm, sd:
Valta kansalta sattumalta saatua
Pääkaupunkiseudulla ja Turussa mielipidemittaukset lupaavat vihreille kannatuksen kasvua sosialidemokraattien kustannuksella. Kokoomus vahvistaisi asemansa suurimpana ryhmänä.
Vanha selitys opposition menestyksestä ei sovi tähän tapaukseen. Kaikki mainitut puolueet kun ovat samassa hallituksessa. Paikallisista asioista ei näyttäisi olevan kyse, koska trendit kaupungista riippumatta ovat saman suuntaisia.
Sosialidemokraatteja on syytetty moneen kertaan tiensä päähän kulkeneen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan paikalleen pysähtyneiksi kannattajiksi. Nyt kun kokoomuksen ja vihreittenkin levyllä soi samat sävelet kunnallisista palveluista, ei selitys löydy tuostakaan ulottuvuudesta.
Joittenkin mielestä demarit olisivat olleet kurjistamassa hyvinvointiyhteiskuntaa Lipposen hallituksessa tehdyillä leikkauksilla. Toiset kuten kokoomus vielä kovempaa linjaa edustaen ovat menneet eteenpäin ja siksi toiseksi hallituksen sosialidemokraattinen ulkoministeri hyvinvointiyhteiskunta teemalla löi porvarillisen ehdokkaana olleen oppositiojohtaja Esko Ahon. Tietenkin voitto oli Tarja Halosen henkilökohtaisen valloittavuuden, asioiden perusteellisen käsittelyn ja vieläpä häneen kohdistuneen väärämielisen kampanjoinnin tulosta. Mutta joka tapauksessa; Pohjoismainen hyvinvointivaltion puolustus ja hallituksen ministerin vastuu eivät olleet esteenä vaalimenestykselle.
Lipposen hallitus on onnistunut talouden kääntämisessä nousuun uskomattoman hyvin. Käydessäni viime viikolla Varissuolla sain kuulla, että yleinen työllisyyden paraneminen näkyy ongelmien vähenemisenä jopa työttömyyden kovimmassa ytimessä. Siis tuloksia ei ole pelkästään tullut hyväosaisille suurimpina ansioina. Kun kuntien asemakin on parempi kuin aikoihin, niin miksi keskeisimmät käänteen tekijät ovat kiitokseksi saamassa nenilleen.
Itsesäälissä tuleekin mieleen, että demarit ovat kuten hyvä kotivaimo, joka nostaa miehensä jaloilleen tullakseen hyvän päivän koittaessa unohdetuksi. Kapakkaan mennäänkin paremmassa seurassa ( kokoomus) ja irrotellaan rutiineista (vihreät).
Ulkopuolisesti arvioiden äänestäjät tuntuvat toimivat käsittämättömällä tavalla. Ajatelkaamme vaikka toisen maailman sodan jälkeistä brittien tylyä Winston Churchillin pois potkintaa tai saksalaisten yhdistäjäkansleri Helmuth Kohlin nykyistä kohtaloa.
Demokratia ei ole tuomioistuin eikä palkintolautakunta. Demokratiassa saa valitsija tehdä miten itse haluaa. Kenenkään ei tarvitse olla objektiivinen eikä edes subjektiivinen. Päätöksestä ei voi valittaa eikä äänestäjän tarvitse selittää. Seuraukset sen sijaan joutuu sietämään.
Vaikka ehdokas tai puolue ei ymmärräkään äänestäjän käyttäytymistä voi olla niin, että valitsijan käyttäytyminen on ymmärrystä ylempi. Eli sillä on tarkoitus. Se voi merkitä esimerkiksi muistutusta siitä, että valtaan ei pidä tarrautua. Se on vain välikappale toisten palvelemisessa ja valituksi tulleen kannalta perimmältään se on vain sattumalta saatua.
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen liiton hallituksen varapuheenjohtaja (sd).
