Lukijoilta

Kestääkö
itsetuntomme

Onko ruotsin kieli herrojen kieli?

Suomenkielisiä katsojia varmaan harmitti, kun presidenttiehdokkaat kävivät vaalikeskustelunsa ensiksi SFT:ssä ruotsiksi. Haluttiinko ehkä osoittaa, että päästäkseen Suomen presidentiksi on osattava ruotsia? Onko ruotsin taito leima, joka on saatava kämmenselkään ennen kuin voi tarttua vallan kahvaan? Puhun tässä ruotsin kielestä, vaikka ruotsalainen korjaa heti, että tehän puhutte Suomen ruotsia.

Juopa ruotsalaisen sivistyneistön ja suomalaisen rahvaan välille syntyi jo keskiaikana. 1700-luvulla asia paheni, sillä ruotsi peri kouluissa ja yliopistoissa latinan aseman. Ruotsin kieltä pidettiin hienona. Yliopisto oli virkamiesten valmistuslaitos. Vaatimus virkamiesten ruotsin kielen taidosta on siis vanhaa perua. Myötätunto Suomen kansaa, kieltä ja historiaa kohtaan säilyi kuitenkin oppineiston keskuudessa. Ruotsinkielisten piiristä nousi vaatimus muuttaa suomen kieli viralliseksi kieleksi.

Nykyään suomen kieli on voimissaan. Sen huomaa vaikkapa murteiden harrastuksesta. Tehdään käännöksiä, kirjoitetaan runoja murteilla. Suomalaisten itsetunto on kohonnut.

Monet sanovat, että ruotsin kielen voi hyvin poistaa opetusohjelmasta. Virallisen kaksikielisyyden voi romuttaa. Näin voi tietysti käydä väistämättä pikku hiljaa.

Pidän kuitenkin ruotsin kielen taitoa varsin suotavana suomalaisille maamme sijainnin vuoksi. Niin tietysti olisi venäjän taidonkin laita. Kun meillä nyt istuu vahvasti Suomen ruotsi, niin eiköhän suomalainen itsetunto kestä jo sen opetteluakin.

Jos jokin asia on kääntymässä vastustajaksi, tee siitä ystävä, on hyvä periaate. Suomen ruotsi koko kansan lemmikkinä voisi olla samanlainen ylpeyden aihe kuin Suomen hevonen tai Suomen pystykorva!
Skorpioni