Lukijoilta

Kateus kansantautiko?

"Elämä on ongelmallista ja moraali vaikeaa nimenomaan siksi, että hyvä ja paha esiintyvät maailmassa erottamattomasti toisiinsa sekoittuneina ja sotkeutuneina. Yksi läpikotaisin paha asia maailmassa kuitenkin on. Se on kateus." Näin kirjoittaa teologi ja moraalifilosofi Terho Pursiainen kirjassaan Kymmenen [uutta] käskyä nykyajalle.

Kateus eli Paha silmä on maailmanhistorian kantava teema. Se esiintyy kaikkien kulttuurien peruskertomuksissa ja sen tuhoavaan voimaan uskottiin kaikissa maailman uskonnoissa, niin Afrikan heimouskonnoissa kuin islamissa, buddhismissa ja kristinuskossakin.

Terho Pursiaisen teoksen keskeisin käsky - tai oikeastaan kielto - kuuluu "Älä kadehdi", Pursiaisen mukaan kateus on kaikista synneistä vahingollisin. Kateus on paheista typerin, siitä ei ole mitään hyötyä tai iloa kenellekään, niinkuin joistakin muista synneistä saattaa jopa ollakin. Kateellinen ihminen on yksinäinen, pessimistinen ja katkera. Hän näkee muissa ihmisissä vain heidän huonot puolensa, mutta on ennen kaikkea tuhoisa itselleen. Immanuel Kant sanoo, että kateelliset ihmiset ovat yhteiskunnan vihollisia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Me emme kadehdi meitä etäällä olevia, emme Soroksen miljardeja tai jonkin uuden Einsteinin nerokkuutta. Me kadehdimme henkilöitä, joiden lähtökohdat ja mahdollisuudet ovat lähellä omiamme. "Kerjäläinen kadehtii kerjäläistä ja runoilija runoilijaa", sanoi antiikin Kreikassa vaikuttanut runoilija Hesiodos (8. vuosisata e.Kr.)

Aristoteles (3. vuosisata e.Kr.) puolestaan kehottaa erottamaan kateuden ja kilpailunhalun toisistaan. Niillä on aivan erilainen moraalinen arvo. Kilpailunhaluinen henkilö pyrkii saamaan itselleen hyviä asioita, kateellinen pyrkii estämään lähimmäistään saamasta niitä.

Kilpailunhalua kutsutaan meillä toisinaan positiiviseksi kateudeksi, mutta positiivista kateutta ei ole olemassakaan. Oikeudenmukaisuusvaatimusta ei myöskään tule pitää kateutena. Ei ole kateutta jos huomaa jonkun menestyvän toisten kustannuksella ja vaatii asiaa oikaistavaksi. Toisaalta, etenkin politiikassa, monien oikaisuvaatimusten perussyynä on kateus, joka vain naamioidaan oikeudenmukaisuuden kaapuun.

Kateutta on kaikkialla. Sitä on vaikea erottaa esim. julmuudesta, ahneudesta tai pahansuopuudesta. Kateus ei ole suomalaisten keskuudessa sen hallitsevampaa kuin minkä tahansa muunkaan kansakunnan. Kateus on yleismaailmallista. Mutta sen varjolla ei saa puolustella omia kateellisia tunteitaan.
Kirjoittaja Kirsti Saksa on Turun kaupungin entinen kirjastotoimen johtaja.