Lukijoilta

Miten yhteishaun käy?

TS/Marttiina Sairanen<br />Ammattikorkeakoulut saavat nykyisin opiskelijaksi hakeutumisen ja valinnan peruspalvelut opetushallitukselta ja lääninhallituksilta ilmaiseksi. Kannattaako niiden ja onko niillä varaa palkata lisähenkilökuntaa kaavailtuja uusia tehtäviä hoitamaan, ihmettelee kirjoittaja. - Kuva hakuprosessin loppupäästä, vastavalmistuneita tradenomeja onnitellaan.
TS/Marttiina Sairanen
Ammattikorkeakoulut saavat nykyisin opiskelijaksi hakeutumisen ja valinnan peruspalvelut opetushallitukselta ja lääninhallituksilta ilmaiseksi. Kannattaako niiden ja onko niillä varaa palkata lisähenkilökuntaa kaavailtuja uusia tehtäviä hoitamaan, ihmettelee kirjoittaja. - Kuva hakuprosessin loppupäästä, vastavalmistuneita tradenomeja onnitellaan.

Opetusministeriö on 19.5. asettanut työryhmän "ammattikorkeakoulujen kehittämistä" varten. Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten ammattikorkeakoulujen yhteishakuun liittyvien tehtävien siirtäminen lääninhallitusten sivistysosastoilta ammattikorkeakouluille voidaan toteuttaa. Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut itse vastaavat vuodesta 2002 lähtien yhteishaun ja valintojen alueellisesta toteuttamisesta. Opetushallitus vastaa edelleen yhteishaun valtakunnallisesta toteutuksesta.

Työryhmän tulee selvittää
- yhteishaun uuden järjestelyn vaikutuksen yhteishaun toteuttamiseen,
- uudistuksen aiheuttamat resurssitarpeet ammattikorkeakouluissa ja resurssien vapautuminen nykyisestä järjestelmästä,
- uudistuksen vaatima henkilöstön tiedotus- ja koulutustarve,
- uudistuksen edellyttämät lainsäädännön muutokset sekä
- muut asiaan vaikuttavat näkökohdat.

Työryhmän tulee tehdä ehdotukset uuden käytännön päälinjauksista opetusministeriölle vuoden 2000 loppuun mennessä ja loppuraportin tulee valmistua toukokuun 2001 loppuun mennessä."

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Herää kysymys: Miksi? Minkäänlaisia asiaperusteluja ei ainakaan allekirjoittaneen tietoon ole kantautunut. Liioin ei ole väitetty eikä osoitettu, että lääninhallitukset niukoista henkilöstöresursseistaan huolimatta olisivat hoitaneet tämän tehtävän huonosti. Pikemminkin on olemassa tutkimuksellista näyttöä päinvastaisesta.

Länsi-Suomen lääninhallitus teki vuonna 1999 laajan kyselyn, joka kohdistettiin ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille ja opintosihteereille, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajille, opo-järjestöille, työvoimatoimistojen/tietopalveluyksiköiden ohjaushenkilöstölle ja varusmiestoimikuntien edustajille. Kyselyn tulokset olivat nykykäytäntöä voimakkaasti tukevia.

Vastaajien erittäin selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että nykyinen yhteishakujärjestelmä on hakijoiden kannalta helppo ja vaivaton, lisää opiskelijoiden hakeutumista koulutukseen, helpottaa neuvonta- ja ohjaustyötä, vähentää opiskelijavalintaan liittyvää työtä ammattikorkeakouluissa, tuottaa päättäjille nopeasti luotettavaa tietoa, mahdollistaa alueellisten pääsyerojen vertailun ja on edelleen toimiva ratkaisu.

Vastaajat eivät pitäneet hyvänä ajatusta, että hakijan tulee saada lähettää hakemuksensa suoraan hakemaansa ammattikorkeakouluun eivätkä uskoneet hakijoiden oikeusturvan ja keskinäisen tasa-arvon (silloin) toteutuvan paremmin kuin nyt. Vain parisenkymmentä prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ammattikorkeakouluihin hakeminen ja opiskelijoiden valinta tulee siirtää kokonaan ammattikorkeakoulujen hoidettavaksi. Enemmistö vastaajista kannatti jopa ajatusta, että kaikki korkea-asteen koulutus tulee saattaa yhteishakujärjestelmän piiriin!

Työryhmän toimeksianto ei kuitenkaan näy sallivan tehtävänsä selvittämistä eikä kyseenalaistamista, vaan kysymys on suoraan: Miten (siirtäminen voidaan toteuttaa)?

Hankkeen puuhamiehillä ei ole realistista käsitystä eikä edes aavistusta siitä työmäärästä, mitä ammattikorkeakoulujen yhteishaku lääninhallituksissa teettää ja mikä ollaan ammattikorkeakouluille siirtämässä ihan vaan tosta noin.

Edelleen voidaan kysyä, mikä on se kuviteltavissa oleva hyöty, mikä koko operaatiosta on? Ammattikorkeakoulut saavat nykyisin opiskelijaksi hakeutumisen ja valinnan peruspalvelut opetushallitukselta ja lääninhallituksilta ilmaiseksi. Kannattaako niiden ja onko niillä varaa palkata lisähenkilökuntaa kaavailtuja uusia tehtäviä hoitamaan?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kannattaako hyvin toimiva systeemi romuttaa vain muiden korkeakoulujen rinnalle pääsemisen ilosta? Ja kuka maksaa lisääntyneet kustannukset ja kuka ilmoittautuu vastuulliseksi, jos kaikki ei sujukaan suunnitelmien mukaan? Entä kysyykö kukaan koskaan hakijoilta mitään?

Mitä järkeä on erottaa nykyisin rinnakkain ja toisiaan täydentäen toimivat toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmät tulevaisuudessa toisistaan?

Eli: mitä järkeä on hankkeessa, joka jo heti alkuun herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Jussi Lanakorpi
sivistystoimentarkastaja
Turku