Lukijoilta

Turvallisia palvelukoteja
vaihtoehdoksi laitoshoidolle

Psykiatrian hoitojärjestelmässä on 1980-luvulta lähtien siirrytty laitosvaltaisuudesta avohoitopainotteiseen suuntaan. Sairaansijoja on enää vain kolmasosa siitä, mitä niitä oli enimmillään 1970-1980 -lukujen taitteessa. Avohoidon kehittyessä on myös skitsofreniaan sairastuneiden hoito muuttunut oleellisesti. Aikaisemmin monia skitsofreenikkoja hoidettiin vuosia, jopa vuosikymmeniä sairaalassa, kun taas nykyisin he asuvat usein tuetuissa asunnoissa. Muutos avohoitopainotteisempaan suuntaan on hyvä, mutta se on tuonut mukanaan ongelmia kuntouttavan hoidon järjestämisessä. Palveluja ei ole tällä hetkellä riittävästi.

"Turussa kotiutettiin 1990-luvulla entistä huonokuntoisempia skitsofreniapotilaita" otsikoi Turun Sanomat 10.6. juttunsa, jossa käsiteltiin psykiatrian professori Raimo K.R. Salokankaan johtaman työryhmän julkistamaa tutkimusta sairaalasta kotiutetuista skitsofreniapotilaista. Tutkimuksessa todettiin, että sairaalan ja mielenterveystoimiston välimaastoon sijoittuvia kuntoutuspalveluja kuten kuntoutuskoteja, tuettuja asuntoloita, suojatyöpaikkoja ja päivähoitopaikkoja on liian vähän tarpeeseen nähden.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olen jo useita vuosia konsultoinut kahta palvelukotia Varsinais-Suomessa. Tämän kokemuksen perusteella olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että nämä yhteisöt ovat erinomainen vaihtoehto laitoshoidolle. Mielestäni psykiatrisessa sairaalassa vuosikausia jatkuva hoito ei usein ole mitenkään perusteltua, koska sairaala jo ympäristönä rajoittaa kuntoutumista ja tekee potilaista laitoshoidokkeja. Valtaosa pitkäaikaisista sairaalapotilaista pärjäisikin turvallisessa palvelukodissa, jos heille siihen tarjottaisiin mahdollisuus.

On hämmästyttävää nähdä, miten muutto sairaalasta palvelukotiin vaikuttaa potilaisiin aktivoivasti. Palvelukoti tarjoaa sairaalaa normaalimman ympäristön. Siellä tuetaan asukkaan omatoimisuutta ja vastuunottoa omista asioistaan. Olen tavannut monia potilaita, jotka vuosien sairaalahoidon jälkeen ovat asettuneet palvelukotiin asumaan ja pärjänneet siellä loistavasti. Ovatpa voineet lähteä jopa elämänsä ensimmäiselle etelänmatkalle! Eräs asukas oli ollut sairaalassa 44 vuotta "kuntoutettavana" ennen siirtymistään palvelukotiin, jossa hän nyt pärjää hyvin ja on pidetty asukas.

Palvelukodissa asuvien skitsofreenikkojen tavallinen ongelmana on heidän heikko taloudellinen asemansa. Näille yleensä minimieläkettä saaville asukkaille Kela maksaa lisäksi korotettua hoitotukea ja asumistukea. Näistä kertyy yhteensä vajaat 4000 markkaa kuukaudessa, josta maksetaan palvelukotivuokraa noin 2700 mk kuukaudessa. Jäljelle jää eläkettä noin 1200 markkaa.

Asukkaan kotikunta maksaa toimeentulotukena palvelukodin varsinaisen hoitopäivämaksun, joka on noin 9 000 markkaa kuukaudessa. Psykiatrisen sairaalan hoitopäivämaksu olisi vähintään kaksinkertainen. Kunta voi palvelukotiasukkaalta periä halutessaan hoitopäivämaksun katteeksi hänen eläkkeestään ns. käyttörahan ylittävän osuuden. Käyttörahan kunta voi määrätä harkintansa mukaan. Turku on määritellyt sen 550 markaksi kuukaudessa. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan kajoa asukkaan eläkkeeseen. Kansalaisia eriarvoistava käytäntö on mahdollista, koska selkeä lainsäädäntö palvelukodissa asuvien oikeudesta käyttövaroihin puuttuu.

Yksityiseen palvelukotiin sijoitetut potilaat on siirretty pois omaisten ja yhteiskunnan hoitovastuulta. Kotikunta voi pyrkiä hoitamaan heidät mahdollisimman edullisesti. Usein humaani näkökulma puuttuu. Palvelukodin asukkailla pitäisi olla kuitenkin normaali elämä ulottuvillaan. He ovat tahtovia ja tuntevia ihmisiä, joille olisi tärkeä turvata kohtuullinen toimeentulo. Muuten on uhkana elämän ja kuntoutumisen rajoittuminen. Tämä ei ole myöskään kotikunnan etu pitkällä tähtäimellä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jokainen kunta voi itse päättää suhtautumisestaan palvelukotiasukkaiden käyttövaroihin. Jos kunnat eivät lopeta asukkaiden rahastusta, tulisi mielestäni lainsäädännöllä puuttua tilanteeseen.
Jukka Kärkkäinen
psykiatrian erikoislääkäri
Turku