Lukijoilta

Geenimuunneltujen tuotteiden
kritiikki on hyvin perusteltavissa

Turun Sanomien pääkirjoituksessa otettiin 1.7. osuvasti kantaa geenimuunneltuihin elintarvikkeisiin liittyvän keskustelun pinnallisuuteen. Toisaalta artikkelissa todettiin, että geeniruokaan liittyvän tuntemattoman uhan olevan pienempi kuin salmonellan tai muiden ajankohtaisten ja tunnetumpien ruokariskien.

Jos asiaa tarkastellaan lyhyellä aikavälillä on varsin todennäköistä, että suurimpina terveyshaittojen aiheuttajina ainakin Suomessa ovat yksittäisiin elintarvike-eriin liittyvät pilaaantumiset tai haitta-aineet. Pidemmälle tulevaisuuteen kurkistettaessa on kuitenkin huomioitava, että geenitekniikkaan liittyvien turvallisuusriskien määrä saattaa kasvaa eksponentiaalisesti.

Lähes kaikista tärkeimmistä ravintokasveista on jo tehty geenimanipuloitu versio ja taloudellinen paine näiden tuotoksien markkinoille päästämiseen kasvaa myös EU:n sisällä. Toistaiseksi markkinoille tuloa on hillinnyt kuluttajien epäusko ja epäluuloisuus; toisaalta myös se, että gm-tuotteet eivä ole tuoneet kuluttajille mitään konkreettisia etuja tavanomaisiin verrattuna.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aika vähälle huomiolle julkisuudessa on jäänyt tosiasia, että geenimuunneltujen tuotteiden turvallisuuden arviointi on pitkälti perustunut tuotteita markkinoivien yritysten itsensä tekemiin kokeisiin. Yritysten haluttomuus julkaista avoimesti tiedeyhteisön arvioitaviksi allergia- ja myrkyllisyystestejään on viime aikoina herättänyt ansaittua arvostelua.

Edelleen on äärimmäisen vähän riippumattomia tutkimuksia, joissa todella olisi tutkittu gm-tuotteiden terveysvaikutuksia. Science-lehdessä julkaistiin aiheesta äskettäin tietokantaetsintöihin perustuva artikkeli. Lääketieteen tietokannoista löytyi vain muutama hiirillä ja kananpojilla tehty lyhytaikainen ruokintatesti, joissa turvallisuusongelmaan oli paneuduttu. Näissäkin testeissä tulokset olivat ristiriitaisia.

Tässä tilanteessa kriittisen kuluttajan ei tarvitse sen kummmemmin "kyhätä uhkakuvia". Suurten biotekniikan yritysten lyhyen aikavälin bisnesetua lukuunottamatta tilanne on mistä tahansa näkökulmasta katsottuna se, että aikalisän otto kannattaa.

Vaikka kunnollisten, riippumattomien tutkijoiden tekemien epidemiologisten tutkimuksien toteuttaminen vie aikaa useita vuosia, se on pitkällä tähtäimellä myös biotekniikan yritysten etu. Erityisen tärkeää se on suomalaiselle elintarviketeollisuudelle, joka pyrkii Euroopan markkinoille puhtaus ja luonnollisuus myyntivaltteinaan.
Asko Ali-Marttila, tiedottaja
Kansalaisten Bioturvayhdistys