Lukijoilta

Sairaat hoidettava kesälläkin

TS/Riitta Salmi<br />Kiireellistä hoitoa antavien yksiköiden supistamisessa sekä terveyskeskuksissa että sairaaloissa on kirjoittajan mielstä nyt menty liian pitkälle. Tuntikausien jonotus akuutisti sairaana on tuskallinen kokemus, vaikka hoitoon lopulta pääsisikin.
TS/Riitta Salmi
Kiireellistä hoitoa antavien yksiköiden supistamisessa sekä terveyskeskuksissa että sairaaloissa on kirjoittajan mielstä nyt menty liian pitkälle. Tuntikausien jonotus akuutisti sairaana on tuskallinen kokemus, vaikka hoitoon lopulta pääsisikin.

Suomessa on vakiintunut "maan tavaksi" julkisen terveydenhuollon tuntuva sulkeminen kesäajaksi. Samaan aikaan yksityinen terveydenhuolto mainostaa näyttävästi tarjoavansa palveluja myös kesäkuukausina. Nämä asiat ovat tulleet tutuiksi minulle vuosien aikana monelta näkökulmalta: lääkärinä, kunnallisen terveydenhuollon johtajana ja lääninlääkärinä. Erityisesti turkulaiset potilaat ovat soittaneet lääninhallitukseen viime päivinä huolestuneina kaupungin avoterveydenhuollon laajoista kesäsuluista.

Sairauskäyttäytyminen on osin ennustettavaa, osin täysin yllättävää. Tiedetään, että terveyspalveluiden toimiessa hyvin eli potilaiden päästessä yleensä kohtuuajassa tarpeellisiin tutkimuksiin ja hoitoihin vähenee joidenkin palveluiden kysyntä kesäaikana selvästi. Potilaat jopa peruuttavat peräpukama- ja suonikohjuleikkauksia, jos ne osuvat heinäkuulle. Toisaalta kesäaikana esiintyy tapaturmia ja eräitä muita ongelmia tavanomaista enemmän; hengitystieinfektiota taas vähemmän.

Äkillinen sairastavuus ei kokonaisuutena kesäaikana vähene, joten päivystyspalveluiden kysyntä pysyy suurena. Erään tuntemani terveyskeskuksen lääkärikäyntien määrä väheni 20 prosenttia kesällä, mutta päivystyspotilaiden määrä pysyi ennallaan. Edellä kuvailluista syistä on usein aivan tarkoituksenmukaista keskittää joidenkin ei-kiireellistä hoitoa antavien yksiköiden lomat 4-5 viikkoon juhannuksen jälkeen, koska lomat on kuitenkin pakko pitää ja tällä tavalla haitat ovat potilaille pienimmät.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Väestö kokee usein, ettei kesäaikana voi lainkaan hakeutua lääkärille ellei ole "pää kainalossa". Eräiden sairauksien välttämättömät kontrollit on vaikea järjestää kesken päivystyskiireen. Potilaita ja heidän taustojaan ei tunneta keskitetyissä päivystyksissä samalla tavalla kuin omilla terveysasemilla. Puhelimitse tapahtuvat yhteydenotot hoitavaan lääkäriin onnistuvat huonosti jne. Potilaiden tiukka seulonta kiireellisiin ja ei-kiireellisiin voi myös viivästyttää vakavan sairauden tutkimusta ja hoitoa.

Johtuvatko kesäsupistukset rahapulasta vai henkilöstöpulasta? Molempia syitä esiintyy. Henkilöstöpula keskittyy usein paikkoihin, joiden henkilöstöpolitiikka ja toiminta on ollut vuosien ajan poukkoilevaa, sekavaa ja huonosti suunniteltua. Sijaiset oppivat karttamaan näitä paikkoja. Naapurisairaala tai -terveyskeskus voi saada hyvin sijaisia.

Jos rahaa on käytössä, voidaan ennakkoluulottomilla ideoilla selvitä. Vuosia sitten eräs pieni terveyskeskus ei saanut lainkaan lääkäreitä kesäsijaisiksi. Ongelma hoidettiin siten, että suuremman naapuriterveyskeskuksen lääkärit kävivät 100 mk:n potilaskäyntikorvauksella "firaabelina" hoitamassa ao. terveyskeskuksen lääkärivastaanoton, joka toimi hyvin ja kustannuksiltaan edullisesti.

Ahkeria ja ansaitsemishaluisia työntekijöitä, joille kesätyö ei ole kauhistus, on edelleen terveydenhuollossa. Työstä maksettavan palkan tai suoritepalkkion tulee vain olla riittävän houkutteleva. Muitakin ratkaisuja kuin perinteinen kuukausipalkka on syytä harkita. Ostamalla palveluja suoraan yksityissektorilta voidaan myös kesäsulkuja välttää. Tätä koskeva kilpailuttaminen voidaan tehdä jo hyvissä ajoissa keväällä.

Entä jos rahaa ei ole? Suorittamani vertailun mukaan ne terveyskeskukset, jotka supistavat eniten toimintaansa kesällä eivät suinkaan ole köyhimpiä. Porin terveystoimessa kesä ei johtavan lääkärin arvion mukaan aiheuta yleisesti ottaen kovin suuria palvelujen supistuksia. Paikallislehtien mukaan ei myöskään Kankaanpään tai Huittisten seudun terveyskeskuksissa tapahdu kesäaikana suurempia muutoksia.

Tilanne Turussa on kovin erilainen. Laajat sulut ja voimakas keskitys voivat olla organisaation kannalta taloudellinen ratkaisu, mutta entä asiakkaan näkökannalta? Terveydenhuollon käytettävissä olevien kokonaismäärärahojen kohdentaminen on valintakysymys: pitääkö terveysjohto kesäajan palveluja tärkeinä vai ei?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kansalaisilla on oikeus kesäaikanakin saada laadukkaita terveydenhuollon palveluja - myös Turussa !
Aki Linden
lääninlääkäri