Kesäkuun lopulla järjestettävän Ruisrockin myötä saavuttaa festivaali omalla sarallaan kunnioitettavan 30 vuoden iän. Ruisrock on läpi historiansa herättänyt runsaasti keskustelua niin puolesta kuin vastaan. Usein tämä keskustelu on ollut voimakkaan tunnelatautunutta, jolloin asiapohjainen mielipidevaihto on unohtunut.
Tätä tuskin voidaan pitää kovin yllättävänä, sillä onhan Ruissalo luonnoltaan ja kulttuurihistorialtaan niin ainutlaatuinen, että voimakkaita tunneilmaisuja Ruissalon tilankäytön suhteen ei voida eikä pidäkkään välttää. On hyvä, että useat tahot pitävät Ruissalon "puolta". Se mitä saarella tapahtuu ei saa olla yhdentekevää!
Ruisrockia on arvosteltu lähinnä luonnonsuojelullisin perustein, jotka kuitenkin usein ovat olleet varsin mitättömiä Ruissalon kokonaistilan kannalta. Jos kuitenkin halutaan keskustella Ruissalon luontoa todella uhkaavista tekijöistä, on syyttävä sormi kohdistettava jonnekin aivan muualle kuin Ruisrockin suuntaan.
Vaikka merkittäviä luontoa uhkaavia tekijöitä tuskin on esiintynyt Ruisrockin missään vaiheessa, on festivaali kuitenkin kehittynyt yhä enenevässä määrin luontoa kunnioittavaan suuntaan. Merkittävimpänä parannuksena pidän muutama vuosi sitten käyttöön otettua muovimukien panttimaksujärjestelmää, joka on mahdollistanut tehokkaan muovijätteiden talteenoton.
On myös syytä muistaa, että Ruissalolla on suurten kansanjuhlien viettopaikkana paljon pidempi historia kuin Ruisrockilla. Åbo Akademin kuvakokoelmissa säilytettävistä 1890-luvulle ajoittuvista valokuvista voimme päätellä jo silloisten turkulaisten arvostaneen Ruissaloa musiikkijuhlien viettopaikkana. Näissä kuvissa, jotka on otettu Kansanpuistossa eli Yleisellä käytävällä, on sankka kuulijajoukko kerääntynyt esiintymislavan ympärille viettämään kesäistä juhlaa.
Haluan onnitella syntymäpäiväsankaria ja toivottaa sille menestystä paitsi hyvänä festivaalina myös osana sitä kokonaisuutta, jota tarvitaan kiillottamaan välillä himmentynyttä Turku-kuvaa.
Juha Leino
