Iso metalliromu
kuuluu romukauppaan
Ville Simell ihmetteli 27.10. miten on mahdollista, että metalliperäistä jätettä tuottavat yritykset joutuvat metallinkeruusastioiden pienuuden vuoksi heittämään sekajäteastiaan "kaiken poistettavista ompelukoneista pyörän runkoihin".
Simellille ja muille metallin keruujärjestelmästä epätietoisille tiedoksi tämä: kerrostalotaloyhtiöiden, markettien edustojen sekä pientaloalueiden yleisten hyötyjätepisteiden metallikeruuastiat on tarkoitettu vain kotitalouksissa syntyvälle pienikokoiselle ja siksi tilaakin verraten vähän vievälle metallijätteelle. Yritysten jätteet eivät em. astioihin kuulu. Esimerkiksi korjaamojen on Turun jätehuoltomääräysten mukaisesti hankittava romumetallejaan varten oma keräysastia tai -lava, jos jätettä syntyy yli 50 kg kuukaudessa.
Romuliikkeet vastaanottavat metallit ja usein jopa maksavat niistä. Se, että kotitalouksissakin syntyy isoa metallijätettä, kuten polkupyörän runkoja,
aikansa eläneitä ruohonleikkureita ja muita koneita, remontissa poistettuja
lämpökattiloita, vesiputkia jne. on toinen asia. Romuliikkeet ottavat vastaan metallia myös kotitalouksilta. Näille on myös oma romulava Topinojan
kaatopaikalla.
Monille kuljetus on kuitenkin ongelma. Niinpä useilla omakotialueilla järjestetään "nurkkiin" kertyneen metalliromun hyötykäyttöön saamiseksi keväisin keruutalkoita. Viime keväänä kaupungin ympäristövirasto organisoi isot romutalkoot Turun haja-asutusalueilla. Viraston intressinä oli ja on jatkossakin ehkäistä ennalta metallin päätymistä jätteenpolttolaitokselle tai luontoon, luvattomille "kaatopaikoille". Keruutoimintaa, järjestipä sitä kuka tahansa, suositaan jatkossakin.
Ympäristöviraston jäteneuvonta ei muuten palvele ainoastaan kotitalouksia, vaan myös yrityksiä. Jätekysymykset ovat viimemainituille joskus varsin mutkikkaita, mutta kysyvä ei tieltä eksy.
Turun kaupungin ympäristöviraston jäteneuvojat
