Julkisen sektorin rapujuhlat
On helppoa yhtyä Kyösti Wariksen väitöskirjan antiin.
Väitän, että kaikkein sairaimmat työyhteisöt löytyvät julkisen hallinnon alueelta.
Syynä kurjuuteen on osittain julkisen sektorin yleinen aliarvostus, rahan vähyys ja henkilöstön määrän epäsuhta työn määrään nähden. Kaikkein tärkeimpänä asiana on kuitenkin johtaminen tai paremminkin - sen melkein täydellinen puuttuminen.
Johdossa on henkilöitä, joilla ei ole alkeellisiakaan sosiaalisia kykyjä toimia johtajina.
Muutamat ovat kehittäneet "tarkkuudesta" suoranaisen taiteen. Vallitseva byrokratia antaa siihen hyvät eväät. Aika kuluu tarkkailuun ja epäilyyn. Alaisen oma-aloitteisuus tyrmätään heti kättelyssä. Tehdyt työt suodatetaan monen välikäden kautta, niitä kaulitaan ja käännetään moneen kertaan. Vastuuta ei jaeta. Työn tulokset ovat pakostakin laihoja, ja aikaa kuluu. Pääasia ei ole, että työt sujuisivat, vaan se, että johtajalla on kaikki langat käsissään.
Työpaikalla on erilaisia tilaisuuksia ja kokouksia, jossa mukamas on tarkoitus keskustella työpaikan asioista. Kukaan ei kuitenkaan uskalla sanoa juuri mitään. Ei ole ennenkään uskallettu. Tällaiset kokoukset ovat tyhjänpäiväistä ajanhukkaa. Niitä pidetään, koska ylempää on kehotettu niitä pitämään.
On myöskin johtajia, jotka eivät oikeastaan johda ollenkaan. He ovat kuin leimasimia, ovat päättämättömiä ja paljon poissa. Kukaan ei oikein tiedä, mikä heidän työaikansa on. Vuodesta toiseen he kuitenkin istuvat virassaan kaikkien ihmetellessä, miksei heidän toimiinsa puututa.
Joku juoppo voi joskus saada potkut juoppoutensa takia, mutta ei koskaan sosiaalisen kyvyttömyytensä takia. Tuntuu siltä, kuin näillä "hällä väliä" -johtajille ei olisi esimiehiä ollenkaan. Kun ei paljoa tee, ei tee virkavirhettäkään.
Kun olosuhteet ovat tällaiset, ei työpaikalla viihtymisestä juuri voi puhua. Johtaminen vaikuttaa syvällisesti koko työyhteisöön.
Työntekijät tietenkin suuttuvat, masentuvat ja muuttuvat lopulta välinpitämättömiksi. Sen jälkeen alkaa uupuminen, sairastelu ja eläkkeelle pyrkiminen.
Työpaikan sairastilasto on suoraan verrannollinen työpaikan henkeen.
Onko yhteiskunnalla varaa tällaiseen? Näköjään on.
Kokenut kaikki tietää
