Oma asenne
työhön ratkaisee
Hanna Holst kirjoittaa 8.10. yleisönosastolla mielipiteensä vastavalmistuneesta väitöksestä, jossa todetaan että korkeammin koulutettujen vanhempien lapsista tulee korkeammin koulutettuja kuin duunari-vanhempien lapsista muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Minua ihmetyttää miksi ihmeessä kaikki - Hanna Holst ja duunarit mukaan lukien - aliarvioivat esim. alempia toimihenkilöitä, kassatoimihenkilöitä, rekkakuskeja ja roskakuskeja. Ovatko kyseisiä töitä tekevät jotenkin tyhmempiä kuin muut vai miksi he moiseen tyytyvät? Ehkä siksi että se on heille riittävää.
Holst varmaankin opiskelee siksi, että (ilmeisesti hankkiessaan vanhempiensa koulutusta korkeampaa koulutusta) ei tyydy siihen mitä hänellä on. Sehän on kehityksen edellytys, että halutaan jotain parempaa mitä on. Eikä varmastikaan Järvinen väitöksessään ole tutkinut tätä asiaa sen vuoksi, että jonkun tarvitsisi hävetä vanhempiensa taustaa ja sitä kautta omaa ammatinvalintaa, vaan tavallaan itsestään selvää asiaa jo vuosisatojen takaa, jossa vanhempien ammatit ja kiinnostuksen kohde on siirtynyt lapsille.
Akateeminen loppututkinto on kovasti arvostettu ja mikä siinä, toki sen saamiseen on käytetty runsaasti aikaa ja vaivaa, on otettu opintolainoja, jne, Mutta kuka ihmeessä tekisi akateemisellekin henkilölle välttämättömät toimenpiteet, kuten pihan roskiksen tyhjennyksen, tai kuka hoitaisi rahastuksen kassalla, tai kuka ottaisi verinäytteen potilaalta ellei se, jonka ammattitaitoon se kuuluu.
Siksi minusta on hullua, että akateemista loppututkintoa vailla olevat ihmiset monesti kärsivät siitä, ettei heillä sitä ole, koska työ jota he tekevät ja jonka he osaavat. on aivan yhtä arvokasta.
Siksi minusta jokaisen on aihetta tarkistaa omaa asennettaan siihen työhön mitä tekee, koska jokaiselle työlle tarvitaan tekijänsä ja kaikki tehty työ on arvokasta.
Itse valmistun ensi keväänä ylioppilaaksi ja merkonomiksi, ehkä joskus joksikin muuksikin, mutta kaiken mitä olen tehnyt ja tulen tekemään, olen ajatellut tehdä tuntien ylpeyttä siitä mitä osaan, en häpeillen sitä että omilla vanhemmillani ei ole akateemisia tutkintoja, ja ehkei siksi minullakaan koskaan. Ja jos sellaisen hankin, teen sen siksi että minua kiinnostaa jokin asia toisen asteen tutkinnon antamia tietoja enemmän, en taustani vuoksi. Minun mielipiteeni.
