Lukijoilta

Kirjoittajavieras-kolumni Juha Heinonen:
Evästykseksi
budjettiriihelle

Hallituksen budjettiriihi on alkamassa. Kuntatalouden tarpeisiin toivon seuraavia jyviä:

Kunnat ovat siirtyneet soveltamaan kirjanpitolakia. On aika suorittaa jälkihoito eli siirtymisen onnistumisen arviointi. On epäilys olemassa, että peruskuntien ja erityisesti kuntayhtymien omaisuuden alkuarvostus on tuottanut lopputuloksen, joka vääristää kuntatalouden tunnuslukuja. Tämä johtaa virheellisiin johtopäätöksiin ja toimenpiteisiin, esim erikoissairaanhoidon järjestämisessä.

Harkinnanvaraiset rahoitus- ja investointiavustukset on siirrettävä pysyviin valtionosuuksiin. Harkinnanvaraiset avustukset loukkaavat paikallista autonomiaa.

Opetustoimen yksikköhintarahoitukseen on saatava lisää rahaa, esim. harkinnanvaraisista ja investointiavustuksista. Kuntaliiton mukaan yli 30 mrd:n kustannuksista puuttuu 4 miljardia, josta puolet valtiolta ja puolet kunnilta itseltään. Nyt koulujen ylläpitäjät maksavat erotuksen, mikä on kohtuutonta. Valtion kassaa rasittamatta voi kuntien osuutta nostaa korottamalla asukaskohtaista rahoitusosuutta tai ylläpitäjälle pitää antaa oikeus lähettää lisälasku todellisten kustannusten ja yksikköhintarahoituksen erotuksen suuruisena. Riittääkö rahaa muka esiopetukseen?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kuntien verotulojen tasaus tulee muokata kannustavaksi. Nykyisen karun sisällön havaitsi varmaan monen kunnan johto yhteisöveron jako-osuuksia uudistettaessa: mikä veroina olisi voitettu, se valtionosuuksina olisi menetetty tai päinvastoin. Koelaskelmissa näin kävi 350:lle kunnalle.

Nyt käyttöönotettu yhteisöveron jako-osuusjärjestelmä on siirrettävä historiaan. Se on arvaamaton, johtaa tarpeettomaan varovaisuuteen ja varauksien kasvattamiseen. Poliitikkojen puheissa on nostettu esiin seutukunnallinen jako. Tämän tarpeen täyttää oma mallini: kunkin kunnan vuotuisen yhteisöveron jako-osuuden muodostaisi kunnan asukkaille yhteisöverovelvollisten toimesta maksettu, ansiotulona verotettava summa. Tieto on muodostettavissa yksinkertaisesti eikä se mahdollista manipulaatiota. Seutukunnallisuus muodostuu siitä, että vielä useimmiten yrityksen työntekijät asuvat samassa tai naapurikunnassa, jolloin yrityksen maksamat palkat keskittyvät lähikuntiin.

Kirjoittaja on Naantalin kaupunginkamreeri.