Lukijoilta

Kuka on pakolainen?

Kirjoittajavieras Jari Rusanen
Euroopan köyhimmillä alueilla on liikehdintää. Viimeistään Slovakian romanien suurimittainen Suomeen pyrkiminen osoittaa, että selkeitten pakolaistapausten ohella esiintyy yhä enemmän "sosiaalipakolaisuutta", jossa ei paeta sotaa taikka vainoa, vaan yksinkertaisesti sosiaalista kurjuutta.

Vaikka pakolais-statuksen saaminen on EU-maissa entistä vaikeampaa, ainakin Itä-Euroopan romaniväestö pyrkii nykyisiltä kotialueiltaan nimenomaan länteen. Mm. Slovakian köyhin väestönosa on nyt liikkeellä suurin joukoin, ja heinäkuinen loma-Suomi yllätettiin uimahousut kintuissa. Meni melkoinen tovi ennen kuin slovakialaisten viisumipakko saatiin aikaiseksi, ja "oikeille" pakolaisille tarkoitetut vastaanottokeskukset ehtivät jo lähes täyttyä.

Vai ovatko Slovakian romanit "oikeita" pakolaisia hekin? Onko sotaa taikka vainoa kotimaastaan pakeneva ihminen oikeutetumpi tulemaan meille kuin vaikkapa köyhyyttä ja työttömyyttä pakeneva?

Vastaus riippuu siitä, mihin raja vedetään, ja EU:n pakolaispolitiikka ei "sosiaalipakolaisuutta" tunne. Näin ollen slovakialaiset romanit joutunevat ennen pitkää palaamaan sinne, mistä ovat tulleetkin. Ja Suomi voi pestä kätensä?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vielä nyt Länsi-Eurooppa pystyy mm. viisumi- ja palauttamispäätöksillään pitämään rasistinsa kurissa ja köyhän Itä-Euroopan väestöpaineen rajojensa ulkopuolella. Mutta vain toistaiseksi: ilman noiden ihmisten elinolojen paranemista Länsi-Eurooppa ei siihen pitkään kykene, ja Euroopan kansallisvaltiot voivat jo melko piankin olla pelkkää historiaa.

Mm. kurdien ja nyt siis myös slovakialaisten romanien yritys maihinnousta korkean elintason Pohjolaan kertoo, että Suomikaan ei ole enää mikään syrjäinen lintukoto, jota maailman ongelmat eivät koske. Jo nyt EU:n piiristä kuuluu voimakkaita äänenpainoja, joiden mukaan harvaan asutun Suomen pitäisi vastaanottaa suhteellisesti enemmän pakolaisia kuin väkirikkaan Keski-Euroopan konsanaan.

Koska pakolaisia on maailmassa jo nyt kymmeniä miljoonia, pakolaisuus-käsitteen laajentamiselle "sosiaalipakolaisuuden" suuntaan ei ole perusteita. Köyhyyttä ei voi paeta, mutta sitä vastaan pitää taistella. Siksi myös slovakkien - niin valkolaisten kuin romanienkin - asiat tulee hoitaa mieluummin Slovakiassa kuin Suomessa, joka toki olkoon mukana tuossa taistelussa oikeudenmukaisemman ja elintasoltaan tasaisemman Euroopan puolesta.
Kirjoittaja on Turun Lyseon koulun rehtori