Lukijoilta

Ristinpellon risti on muistomerkki

Suuret ruumiskalmistot Lounais-Suomessa valaisevat pakanuuden aikaa. Liedon Ristinpelto Sauvalan kylässä, Ilmarisissa on tärkeä, koska se epäilemättä on kristillinen hautausmaa. Vuodesta 1950 lähtien Ristinpellon alue on ollut valtion omistuksessa ja Museoviraston hoidossa.

Varsinainen Ristinpelto on ollut pienehkö pelto, jota on rajoittanut kivimuuri. Alueelta on löydetty useita ristiretkiajan esineitä ja 149 ruumishautaa. Vainajat olivat puuarkuissa puettuina, mutta hautaesineistö oli vähäinen.

Tämä osoittaa, että kristinusko on siis jo 1100-luvulla ehtinyt Lietoon. Muurin sisäpuolella on jäljellä vaatimattomia kivikasoja, jotka rajoittavat 7x7 metrin alueen. Kivet ovat olleet paalujen tukena. Itse rakennus on palanut. Se on oletettavasti kuulunut kristinuskon mukaisiin palvelusmenoihin.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että osa haudoista on tehty vielä palon jälkeenkin, joten varsinainen kirkko ei liene ollut kyseessä. Sen sijaan paikalla uskotaan olleen kellotapuli, jollaisia ei muualta Suomesta tavata. Ruotsissa ja Saksassa rakenteeltaan vastaavanlaisia kellotorneja kuitenkin on.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Muistitiedon mukaan Ristinpellossa on ollut "nunnainkirkko", mutta tätä ei ole kyetty täysin todistamaan. Joka tapauksessa alueella on ollut suuri puuristi, jota on vuosisatojen ajan uusittu. Perimätieto kertoo, että risti oli pitämässä "kerupääpojat" loitolla. Uskottiin, että ilman ristiä nämä olisivat nousseet pellosta yöaikaan pelottelemaan ihmisiä.

Ristinpellon ristin todellinen merkitys on kuitenkin olla kristillisen hautausmaan ja paikalla olleiden kirkollisten rakennusten muistomerkki. Tällainen risti pystytettiin viimeksi Liedon Rotaryjen toimesta ja sen otti käyttöön rovasti Erkki Marttinen paikalla pidetyn perinteisen jumalanpalveluksen yhteydessä viikkoa ennen juhannusta.

Puheessaan hän totesi muun muassa, että risti erotetaan palvelemaan tarkoitustaan; kertomaan menneistä sukupolvista, muistuttamaan tästä paikasta ja julistamaan sanomaa: "Herralle kaikki elävät."

Arkkipiispa Ilmari Salomies vihki ristin vuonna 1964 ja ristissä on edelleen hänen laatimansa teksti: "Kristinuskon aamunsarastuksessa tänne siunattujen vainajien muistoksi."
Margit Virkkala
tiedotussihteeri