Lukijoilta

Kirjoittajavieras-kolumni
Jorma Jäntti:
Monen mutkan
seutulippu

Turun seudun liikenteessä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on melko pieni. Turussa autolla tehdyistä matkoista sentään 22 prosenttia tehdään bussilla, mutta naapurikunnissa vastaava osuus on vain 6-7 prosentin luokkaa. Kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia siten on.

Henkilöautomatkoista valtaosa on varsin lyhyitä. Jopa 30 prosenttia on alle kolmen ja noin puolet alle kuuden kilometrin pituisia. Jokapäiväiseen lähiliikkumiseen onkin saatava toimivia vaihtoehtoja yksityisautoilulle etenkin Turun keskustaan suuntautuvilla matkoilla.

Nopein tapa lisätä joukkoliikenteen käyttöä on toteuttaa seutulippu. Hankkeessa on ollut monta mutkaa. Nyt pahin ongelma on Turun etäkorttitekniikan ja liikenneministeriön vaatiman valtakunnallisesti yhteensopivan korttiteknologian yhteensovittaminen. Kortin lukunopeutta on ollut vaikea saada nopeatempoisen kaupunkiliikenteen edellyttämälle tasolle.

Ensivaiheessa seutulippu toteutettaneen Matkahuollon kombikortilla ensi syksynä. Jatkossa pääkortiksi otetaan monisovelluskortti, jolla voisi maksaa muitakin kaupungin tai yksityisten järjestämiä palveluja. Korttia voidaan ladata myös pankkiautomaateissa tai oman PC:n avulla. Clearingin hoitaisivat pankit. Hanke toteutetaan EU:n pilottihankkeena. Järjestelmätestausten takia uusi ns. Dual Interface -monisovelluskortti tulee käyttöön vasta ensi vuonna.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Seutulippu koskisi aluksi Turun, Raision, Kaarinan, Liedon ja Naantalin asukkaita. Seutulippu on kuitenkin varsin helposti laajennettavissa ympäröiviin kuntiin liikennöiviin autoihin.

Kukin kunta voi harkita kuinka paljon se tukee omia kuntalaisiaan. Kuntalaisten matkojen keskipituuden mukaan seutulippu voisi olla turkulaisille, raisiolaisille ja kaarinalaisille vaikkapa 250 markan arvoinen ja lietolaisille ja naantalilaisille 300 markkaa kuukaudessa. Lipun matkustusoikeus olisi kuitenkin rajoittamaton.

Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen ja imagon parantaminen edellyttää uudempaa bussikalustoa, jolloin myös päästöjä saadaan merkittävästi alennettua. Tarvitaan myös koko kaupunkiseudun joukkoliikennepalveluiden yhteistä aikataulu- ja linjastomarkkinointia.

Seudullista bussiliikennettä pitää ohjata yhä enemmän Turun kauppatorin kautta. Keskeisten joukkoliikenneväylien varrelle on ohjattava asutusta ja työpaikkoja. Näin luodaan edellytykset tehokkaammalle joukkoliikenteelle, jonka kulkua nopeuttaisivat busseja suosivat kaista- ja liikennevalojärjestelyt. Pidemmällä aikavälillä liikennöinti voitaisiin toteuttaa nykyaikaisena light rail -liikenteenä.
Kirjoittaja on Turun joukkoliikennelautakunnan varapuheenjohtaja (vihr).