Erään eteläisessä Hämeessä sijaitsevan kyläkoulun äitienpäiväjuhlassa oli voimisteluesitys, joka päättyi yleisöä kovasti naurattaneeseen Mara-kävelyyn. Koulun opettaja oli valmentanut oppilaitaan tähän taiteelliseen suoritukseen. Opettaja oli sisäistänyt kasvatustehtävänsä kyseenalaisella tavalla. Siellä kylässä ei ole hauskaa, kenties ei edes turvallista tulla vanhaksi ja kömpelöksi.
Viikonvaihteen (22.5.) iltapäivälehdessä oli juttu saarnaajamissien palkkioista. Toiset kertoivat palkkioistaan, toiset eivät. Kerran maailmankaikkeuden kauneimmaksi valittu kertoi, että hänellä on toivesopimus, jonka suuruutta hän ei kuitenkaan paljastanut. Sensijaan hän kertoi sopimuksen syntyvaiheista.
Sopimus syntyi siten, että hän kerran eräältä keikaltaan oli saanut vain kilometrikorvauksen. Silloin hän meni autotalliin ja rukoili Herraansa, että ei kai sentään ole tarkoitus, että minä näin, pelkällä kilometrikorvauksella töitäni teen.
Ja katso, jo seuraavana päivänä tuli kaksi puhelinsoittoa, joissa missiämme pyydettiin saarnakeikalle. Ja niinpä kaikkeinkaunein päätti kysyä soittajilta, mikä näiden mielestä olisi sopiva korvaus. Ja ihme tapahtui, he ilmoittivat täsmälleen saman summan. Näin oli toivesopimus syntynyt. Eräänlainen kolmikantasopimus tämäkin.
Kansa ei ole innostunut eurovaaleista. Se on vahinko, mutta toisaalta ei lainkaan ihme, kun tiedossa on, että joku haluaa mennä sinne lähinnä lomailemaan, joku eläkepäiviään viettämään ja joku vaikeuksiin joutunutta talouttaan korjaamaan.
Jonkinlainen euroehdokkaiden pohjanoteeraus saavutettiin todennäköisesti Timo Harakan Mustassa laatikossa 25.5., jossa kovasti puhelias, ranskaa taitava herrasmies mm. antoi ymmärtää olevansa niin sivistynyt, että hän teitittelee jopa pahaisinta kommunistiakin, vaikka moisen olennon ihmisarvossa ei olekaan hurraamista.
Onkohan ehdokasasettelussa jotain vialla?
Turussa on lautakuntien budjetintekoajat. Tarpeita on entistä enemmän ja rahaa suhteellisesti entistä vähemmän. Kaava on tuttu menneiltä vuosilta.
Vuosia on myös puhuttu "arvokeskustelun" aloittamisesta. Ilmeisesti koko termi on liian vaikeaselkoinen, liian filosofinen, kun asiassa ei ole päästy alkua pitemmälle.
Ehdotankin että unohdetaan arvokeskustelu ja ryhdytään yksinkertaisesti laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen.
