Lukijoilta

Pieni koulu,
suuret luokat

Kirjoittajavieras-kolumni

Timo Teinonen

Kyläkoulunostalgia elää edelleen. Jollei muualla niin muistoissa ja unelmissa.

Kun olin Tarvasjoen koululautakunnassa kymmenisen vuotta sitten, kunnassa toimi vielä kolme ala-asteen koulua. Pienimmässä Suurilan koulussa kustannukset oppilasta kohti olivat yli 35 000 mk vuodessa, kun ne keskustan eli Euran koululla olivat vajaat 16 000 mk. Jokainen arvannee syyn, miksi Suurilan koulu ei enää ole toiminnassa.

Koululautakunnan ajoilta muistan suurimpana riitana kysymyksen, tarvitseeko Suurilan koulu yhtä paljon niitä tuntiresursseja, jotka voitiin harkinnan perusteella jakaa koulujen kesken. Kun Suurilan koululla pienimmässä luokassa oli neljä oppilasta ja Euran koulun suurimmassa luokassa yhteensä 40 oppilasta - kahta ikäryhmää sisältävä yhdysluokka - minun oikeustajuni mukaan Euran koulu olisi tarvinnut lisäresursseja kipeämmin kuin Suurilan koulu.

Minä jäin perusteluineni häviölle, mutta voittihan sentään demokratia! Koululautakunnan enemmistö tuli sivukoulujen koulupiiristä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kuvitelkaapa opettajaa, joka opettaa yhtaikaa 40 peruskoululaista. Aitoa vahingoniloa voivat tuntea enintään ne, joilla ei ole kouluikäisiä lapsia.

Koulu on ainakin alunperin tarkoitettu opettamisen ja oppimisen tapahtumapaikaksi. Peruskoulua on alusta asti syytetty tasapäistäväksi, syystä tai syyttä. Tasapäisyyden vastakohta on yksilöllisyys.

Opetuksen yksilöllisyys lienee a priori kääntäen verrannollinen oppilaiden lukumäärään. 40 oppilaan luokassa tuskin voi puhua yksilöllisestä opetuksesta. Heikommat oppilaat kärsivät ja lahjakkaammat turhautuvat.

Tarvasjoelle puuhataan omaa yläasteen koulua. Se edellyttää irtautumista yhteistyöstä Liedon kanssa. Kyseessä on mittava investointi, mikä on tosin paperilla saatu näyttämään suhteellisen edulliselta.

Näyttää siltä, että vajaan 2 000 asukkaan kunnassa tullaan päätymään yhden koulun ratkaisuun. Esikouluineenkin oppilasmäärä jää 270 paikkeille. Kaupunkilaisten näkökulmasta siis varsin pieni koulu. Viihtyisä ja söpö.

Mutta. Kaikki viittaa siihen, ettei opetustilojen ja opetusvirkojen suunnittelussa ole huomioitu sitä, että luokkien koko näyttää muodostuvan suureksi. Jos katsotaan vuosina 1988-1998 syntyneitä ikäluokkia, neljä niistä on välillä 32-40.

Minun mielestäni näin suuret ikäluokat tulisi jakaa kahdeksi rinnakkaisluokaksi. Nyt olisi koululautakunnan ja lasten vanhempien korkea aika herätä valvomaan, että näin myös tapahtuu.

Eli konkreettisesti: Jos esikoulu lasketaan mukaan, ikäluokkia on kymmenen. Jos niistä neljä jaetaan kahdeksi rinnakkaisluokaksi, opetusryhmiä on 14. Mikä on suunnitelmista löytyvä luokkatilojen summa? Mikä on kustannuslaskelmissa opettajien lukumäärä?

Tämän jälkeen on jo helpompi vastata kysymykseen, onko koulu-uudistus kalliimpi nykymenoa, ja kuinka paljon? Ja viimeiseksi, onko pienellä kunnalla varaa tähän muutokseen. Epäilen, ettei opetuksellisesti kunnollista ratkaisua pystytä saamaan, jos pyritään pitäytymään valtionavun edellyttämissä raameissa.

Kirjoittaja on tarvasjokilainen terveyskeskuslääkäri.