Lukijoilta

Katkeraa kalkkia nieltäväksi

TS/Robert Seger<br />&quot;Suomalaistelakat ovat edelleen vahvoilla erikoislaivojen rakentamisessa. Nyt vain paljon puhutut markkinavoimat ja muutamat saneeraajat ovat päättämässä kohtalostamme&quot;, toteaa kirjoittaja.
TS/Robert Seger
"Suomalaistelakat ovat edelleen vahvoilla erikoislaivojen rakentamisessa. Nyt vain paljon puhutut markkinavoimat ja muutamat saneeraajat ovat päättämässä kohtalostamme", toteaa kirjoittaja.

Vuosi 1989 oli suomalaistelakoiden kannalta synkkä, mutta samalla opettava. Silloin kuolemattomaksi julistetuista Wärtsilän telakoista tuli vainajia. Nyt vajaa kymmenen vuotta myöhemmin tilanne alkaa kaikilta osin muistuttaa menneestä. Oppi jonka saimme Wärtsilän konkurssista näyttää unohtuneen ainakin työnantajapuolelta. Ylikansallinen Kv¿rner-yhtymä, jota pidettiin vielä muutama vuosi sitten vakavaraisena ja turvallisena selkänojana on nyt romahduksen partaalla. Paljon puhuttua rahoituspääomaa riitti takavuosina mm. laivakauppojen suhteen. Nyt rönsyilyt tappiollisten yrityskauppojen suhteen ovat tuoneet katkeran kalkin nieltäväksemme.

Suomalaistelakat ovat edelleen vahvoilla erikoislaivojen rakentamisessa. Nyt vain paljon puhutut markkinavoimat ja muutamat saneeraajat ovat päättämässä kohtalostamme. Eniten omistajilleen voittoa tuottanut yksikkö nykykielen mukaan "ulkoistetaan" emoyhtiön hoteista. Eli yhtäkään notkahdusvuotta ei patruunan lompakko näytä kestävän. Tulevat omistusjärjestelyt tuskin ovat Masa-Yardsin suurin ongelma. Onhan ammattilaisketjun kapteenina Englannin jäähyltään palannut joukkueen poliisi Martin Saarikangas jälleen kotikentällään. Hänen taklaustaitoaan tuskin kukaan kiistää, kunhan olympiaprojekti vain myöntää hänelle peliaikaa myös telakkaprojektiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Syitä Masan telakoiden kehnoon tulokseen viime aikoina on selitetty mm. taannoisella laivapalolla. Tietysti vakuutuskorvaustenkin jälkeen materiaalivahingot ja lisääntynyt työmäärä nostavat kustannuksia. Kymmenien miljoonien vahingot tuskin ovat kenellekään yritykselle tervetulleita.

Oleellisia seikkoja, mihin duunarillakin on mahdollisuus vaikuttaa ei edelleenkään haluta ottaa huomioon. Viittaan jälleen vuoteen 1989 ja silloiseen sekasortoon. Ulkomailta haalitut alihankinta, huonontunut yhteishenki ja pieleen menneet laskelmat ovat osaltaan edesauttaneet kustannusten karkaamista tänä päivänäkin. Myös talon sisäiset palkkaratkaisut ovat osaltaan laittaneet hiekkaa rattaisiin. 1990-luvun alussa valinnut harmoninen parisuhde työntekijöiden ja työantajan välillä on avioeron partaalla. Eikä Kv¿rnerin ilmoitus irrottautua telakkatoiminnasta juurikaan ilmapiiriä kohenna.

Jos syytä halutaan hakea työntekijäpuolesta, niin ainakaan lakkoilusta sitä on turha hakea. Telakalla on viime vuosina ollut hyvin vähän työtaisteluja. Joitakin osastokohtaisia rettelöitä on silloin tällöin ilmennyt, mutta nekin on selvitetty laajempaa julkisuutta vältellen. Toivottavasti telakan uusi omistuspohja on pian selvillä. Valtiollinen telakkayhtiö on tietysti haavekuva ja tuskin kotimaasta muutenkaan löytyy hirvittävää mielenkiintoa suhdanteiden riepottelemalle alalle.

Jotta maailman suurimmat loistoristeilijät tulevaisuudessakin rakennettaisiin Suomessa lienee kuitenkin syytä ajatella kotimaisilla eikä ulkomaisten pääomien aivoilla. Metallityöväen kurssikeskuksessa Murikassa sain kunnian haastatella erään kansainvälisen seminaarin yhteydessä italialaisen telakan edustajaa. Fincantierin telakan edustaja sanoi suoraan, että heidän toimintatapansa tullaan muuttamaan alihankinnan suhteen. Suuntaus on se, että 20 prosenttia tehdään alihankinnalla ja loput omin voimin. Syyksi sanottiin, että hallitsemattoman alihankinnan seurauksena ei telakka enää pystynyt määrittelemään laivan hintaa. Suomessa suuntaus alihankinnan suhteen on ollut päinvastainen. Laulujen lunnaat ovat jälleen maksussa.

En halua lainkaan väheksyä aliurakoitsijoiden arvoa, vaan pyrkimyksenä on kutsua heidät kotiin telakan kirjoille. Eli toimimaan työehtosopimusten mukaisesti samojen periaatteiden mukaan, kuin muutkin. Harmaa talous ja toisten maahan polkeminen halpahalin hinnoin ei edesauta kenenkään tulevaisuutta. Ellei veroviranomaiset tai muut vastaavat tahot kykene ottamaan vastuuta niskoilleen, niin vanhan ajan otteet alkavat pulputa pinnalle.
Pasi Heikkilä
luottamusmies
(Kv¿rner) Masa-Yardsin Turun telakka

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy