Lukijoilta

Yliopistot panostavat
biotieteiden koulutukseen

TS/Pekka Hannila<br />&quot;Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat jo 1980-luvulta lähtien panostaneet voimakkaasti biotieteisiin. Omien yliopistojemme antaman koulutuksen ansiosta Turkuun on keskittynyt merkittävä osuus maamme biotekniikan osaajista&quot;, toteavat kirjoittajat.
TS/Pekka Hannila
"Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat jo 1980-luvulta lähtien panostaneet voimakkaasti biotieteisiin. Omien yliopistojemme antaman koulutuksen ansiosta Turkuun on keskittynyt merkittävä osuus maamme biotekniikan osaajista", toteavat kirjoittajat.

Turun Sanomien pääkirjoituksessa 25.4. pohdittiin biotekniikan mahdollisuuksia nousta Suomen kansantalouden uudeksi tukijalaksi ja tarkasteltiin Turun seudun edellytyksiä toimia kehityksen veturina.

Pääkirjoitus antaa valoisan kuvan biotekniikan osaamisesta, toimitilojen saatavuudesta ja rahoituksesta Turussa. Sen sijaan kirjoituksen sävy Turun yliopistojen antamasta alan koulutuksesta on penseä - sen mukaan koulutus on sekä määrällisesti että laadullisesti riittämätöntä ("Parillakymmenellä aloituspaikalla ei pitkälle potkita""...tarvitaan myös oppisisältöjen kehittämistä").

Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat kuitenkin jo 1980-luvulta lähtien panostaneet voimakkaasti biotieteisiin. Omien yliopistojemme antaman koulutuksen ansiosta Turkuun on keskittynyt merkittävä osuus maamme biotekniikan osaajista. Biotieteiden (biologia, biokemia, ym.) tutkinnon suorittaa vuosittain 70-80 opiskelijaa. Täten viime vuonna aloitettu terveyden biotieteiden maisterin koulutus edustaa 20-30 prosentin lisäystä alan koulutukseen.

Lähivuosina arvellaan Turun seudulle syntyvän 500-1 000 uutta biotekniikan alan työpaikkaa. Näistä vain osa edellyttää yliopistokoulutusta, joten yliopistojen tuottamien tutkintojen määrä (5-vuotiskaudella n. 400) riittänee kattamaan tulevaisuuden tarpeen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koska koulutusvolyymi ja odotettavissa olevien työpaikkojen määrä ovat tasapainossa, opiskelijoiden mahdollisuudet työllistyä nopeasti ovat hyvät eikä yhteiskunta sijoita huomattavia summia tarpeettomaan koulutukseen.

Turun yliopisto ja Åbo Akademi kehittävät koulutuksen sisältöä jatkuvasti, esimerkkinä muun muassa matemaattis-luonnontieteellisen ja lääketieteellisen koulutuksen yhdistäminen terveyden biotieteen koulutusohjelmassa. Muidenkin biotieteiden alan koulutusohjelmien opetusta muokataan vuosittain ajan henkeä vastaavaksi. Koulutuksen kannalta keskeistä on se, että opiskelijat pääsevät omakohtaiseen laboratoriotyöhön ja että opetus tapahtuu pienissä ryhmissä.

Opetuslaboratorioissa käytettyjen menetelmien ja laitteistojen tulee vastata niin tutkimuksen kuin elinkeinoelämän tarpeita. Opiskelijoiden on päästävä yhteyteen yritysmaailman kanssa ja voitava osallistua kansainvälisille kursseille tai ulkomaisten yliopistojen opetukseen jo perustutkinnon suorittaessaan.

Kansainvälisyyden ja yritysyhteyksien osalta tilanne on hyvä. Biotieteiden opiskelijoilla on ollut jo pitkään mahdollista sisällyttää ulkomailla suoritettuja kursseja tutkintonsa osaksi. Suuri osa opiskelijoista käy työharjoittelussa alan yrityksissä tai tekee erikoistyönsä joko yrityksissä tai yrityksien toivomista aiheista. Opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoonsa myöhemmän työllistymisen kannalta tärkeitä aineksia - mm. Turun kauppakorkeakoulun tarjoamia kaupallisia opintoja.

Opetuksen pullonkauloiksi ovatkin muodostuneet mahdollisuudet pienryhmä- ja yksilölliseen opetukseen sekä ajanmukaisten menetelmien ja laitteistojen käyttö opetuksessa. Vaikka tutkimuksen rahoitus on viime vuosina selvästi kasvanut, kasvu ei ole ohjautunut perustutkintoja antavaan opetukseen. Yliopistojen perusvoimavarat ovat päinvastoin selvästi laskeneet. Samaan aikaan kun opiskelijoiden määrä on voimakkaasti kasvanut, ei opettajamäärä ole lisääntynyt vaan paremminkin pienentynyt valtionhallinnon henkilöstön vähennysvelvoitteiden vuoksi. Tästä syystä opetusryhmät ovat kasvaneet ja käytännön laboratoriotöistä on jouduttu osittain siirtymään takaisin massaluentoihin.

Perusvoimavarojen pienenemisen vuoksi yliopistojen mahdollisuudet hankkia laitteistoa opetuskäyttöön ovat merkittävästi heikentyneet. Erityisen hankala tilanne on biotieteissä, missä laitteisto on kehittynyt räjähdysmäisesti 1990-luvulla. Erääksi luonnontieteellisen koulutuksen suurimmista uhkista onkin noussut laitekannan rapistuminen ja opettajavoimien riittämättömyys.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koska biotieteiden opiskelijat sijoittuvat hyvin erityyppisiin tehtäviin markkinoinnista perustutkimukseen, painotetaan koulutuksessa opinto-ohjelmien yksilöllisyyttä. Opiskelijoiden osaamisen kentän monipuolisuus on paras tae sille, että voimakkaasti kehittyvän alan uudet tarpeet voidaan nopeasti ottaa huomioon - tämä on välttämätöntä niin tutkimuksen kuin yritystoiminnan kannalta.

Mielestämme yliopistot ovat onnistuneet tehtävissään hyvin - vaikka maailman lääketieteellisen teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysbudjetit ovat päätähuimaavia, suurin osa biotieteiden merkittävistä innovaatioista tehdään edelleenkin yliopistojen tutkimusryhmissä.

Yliopistotutkimuksen ratkaisevana etuna on se, että tutkimusta ei ole valjastettu ennalta asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen - vapaa tutkimus antaa odottamattomia tuloksia. Yliopistokoulutuksen suunnittelussa kannattaa lisäksi muistaa, että 5-10 vuoden aikavälillä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeet saattavat merkittävästi muuttua. Tämän vuoksi yliopistokoulutusta ei voi valjastaa pelkästään yritysmaailman tämänhetkisiä tarpeita toteuttavaksi, vaan koulutuksen täytyy olla joustavaa ja vapaata vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Mikko Nikinmaa
prof., Turun yliopisto
matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani

Pertti Panula
prof.,Åbo Akademi
biologian laitoksen johtaja

Kalervo Väänänen
prof., Turun yliopisto
lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani