Lukijoilta

Kirjoittajavieras-kolumni
Eevi Raunio:
Arkkurahat verolle

Korvakorut ovat viime aikoina yleistyneet myös miesten keskuudessa. Aiemmin vain merimiehillä oli korvakoru toisessa korvassa. Perimätiedon mukaan merimiehet pitivät toisessa korvassaan kultaista rengasta, koska siinä oli säästössä heidän arkkurahansa. Jos raha olisi ollut käteisenä, se olisi saattanut tärvääntyä kaikenmaailman kirjavissa satamissa maallisiin iloihin ja turhuuden markkinoille. Taikka merimies olisi voinut joutua ryöstön kohteeksi pitäessään paljon rahaa "messissä". Maallisen omaisuuden säilyttäminen kultakannassa mahdollisti ja varmisti omakustanteisen arkkuunpääsyn. Hautausurakoitsijat hoitivat hommat tietäessään varmasti saavansa korvauksen viimeisestä palvelusta.

Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa esiintyy huutolaisia. Vanhan köyhäinhoitolain mukaan kuntien velvollisuus huolehtia köyhistään ja muista vähäväkisistään perustui huutolaisjärjestelmään. Siinä julkisessa huutokaupassa huudettiin kuka halvimmalla ottaa huolehtiakseen orvoista, vanhoista ja muista yhteiskunnan tukea tarvitsevista vähäosaisista.

Niiltä ajoilta on peräisin sitkeä halu pitää säästössä sen verran rahaa, että pääsee omalla kustannuksella viimeiselle matkalle. Pienistä eläkkeistään mummot ja vaarit ovat työllä ja vaivalla säästäneet arkkurahoiksi 10 000-20 000 mk pankkiin, ettei tarvitse rasittaa hautajaiskuluilla jälkeenjääviä omaisia tai sosiaaliviranomaisia. On haluttu ainakin kuolla "omavaraisesti", vaikka elämä muuten olisikin ollut köyhää ja taloudellisesti tiukkaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nämä pienet säästöt ovat yleensä käyttelytilillä. Nyt uusi hallitus suunnittelee näidenkin vähäisten säästöjen verollepanoa. Tämä verollepano saattaa toteutuessaan aiheuttaa pankkitilien tyhjennyksen ja rahojen taltioimisen joko patjan alle tai sukanvarteen. Silloin valtion kärttyisä käsi ei saisikaan niitä rahoja, joita nyt havittelee vaan ne voivat pahimmillaan joutua aivan vääriin käsiin. Koskaan ei tiedä kuka vierailee poissaollessasi kotonasi patjaa penkomassa tai sukanvarteen kurkkimassa.

Ehkä suutuspäissään aletaan elää jopa hulvatonta elämää ja pistetään kaikki rahat menemään maailman tuuliin ja heittäydytään sitten valtion elätiksi.

Onko hallituksen tarkoitus ajatella kansalaisen puolesta ohjatessaan nämäkin leskenrovot johonkin sijoitusrahastoon? Toisaalta tietää sen epäluulon, jota kasinopeli on aiheuttanut kansan keskuudessa. En usko kenenkään, joka kituuttamisella on saanut rahat kokoon, antavan niitä kenen hyvänsä sijoitettaviksi. Mikähän on alaraja, jonka voi sijoitusrahastoon pistää ja mikä on sijoitusneuvojan palkkio? Jossakin kansalaisopistossa oli jo ennakoitu tilanne ja veistopiirissä tehty arkku valmiiksi.

Muutenkin tuntuu siltä, että olemme joissakin asioissa palaamassa viime vuosisadalle, vai onko sosiaalipalvelujen rankka kilpailuttaminen tulkittava uusimuotoiseksi huutolaistoiminnaksi?

Merirosvojen ja purjelaivojen myötä merimiesromantiikka on saanut vähän kullanhohtoista patinaa. Todellisuudessa se on ollut pitkälti tarinoita hengissäselviämisestä, joista muistona ovat erinäköiset merimiesarkut.

Kirjoittaja on turkulainen maalarimestari.