Olen ihmetyksellä seurannut päätöksentekoprosessia jäteveden puhdistuslaitoksen sijoittamista koskevassa asiassa. Väenväkisin pitäisi jätevedet puhdistaa keskellä kaupunkia ja samalla lopullisesti tuhota jälleen yksi kukkuloistamme.
Miksi Turussa pitää hävittää ja tuhota kaikki kaunis ja meidän turkulaisten sydäntä lähellä oleva? Ensin meiltä hävitettiin vanhat kauniit rakennukset ja rakkaat ratikkamme. Nyt ovat seitsemän kukkulaamme, joista olemme ylpeitä, yksi kerrallaan tuhon kohteina. Parkkiluolan rakentamiselle kallion sisään ei enää mitään mahda, mutta Kakolanmäki pitää pelastaa ennen kuin on myöhäistä.
Kun kallio kerran louhitaan sitä ei enää mikään palauta luonnontilaan. Louhintatyö maksaa valtavasti, kallioon sijoittaminen ei voi olla edes halvempi vaihtoehto kuin nykyisen laitoksen saneeraus. Ilmanvaihtotötterö mäenrinteessä ei tule olemaan mikään silmiähivelevä näky ja tuskin kenenkään nenä on viehtynyt tötteröstä laskeutuviin hajuihin. Muistamme vielä hyvin Aurajoen muinaisen jokakeväisen tuoksahduksen.
Me asukkaat vaadimme nykyään myös viihtyisää asuinympäristöä ja luonnon arvojen huomioimista kaupunkisuunnittelussa. Pelkkä raha ei saa sanella ratkaisuja, joskin uskon edelleen, että vanhan laitoksen saneeraus on edullisin vaihtoehto kun kaikki kustannukset huomioidaan. Laskelmissa on huomioitava myös ne kustannukset, jotka syntyisivät nykyisen puhdistusalueen saneeraamisesta rakentamiskelpoiseksi, mikäli sinne sijoitettaisiin asuinalue. Vai onko aikomus hoitaa rakentaminen Myyrmäen malliin?
Jäteveden puhdistuslaitoksen tuominen keskelle kaupunkia ei ole kaupunkilaisten toiveiden mukainen ratkaisu ja tulemme hamaan ikuisuuteen muistamaan sitä lopullisessa päätöksenteossa kannattaneet luottamushenkilöt. Tämä muistaminen ei tule olemaan myötämielistä.
Turussakin olisi jo aika tehdä viisaita päätöksiä!
Maija Mäkelä
varatuomari Turun Ilpoisista
