Vuosi 1999 on Suomelle todellinen eurovuosi. Heti vuoden alussa siirryimme ensimmäisenä maana yhteiseen eurovaluuttaan. Suomalaiset osallistuvat eurovaaleihin ensimmäistä kertaan yhtä aikaa muiden Euroopan maiden kanssa kesäkuussa. Heinäkuun alusta aina vuoden loppuun olemme koko Euroopan napa: Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana.
Luxemburgin huippukokouksen jälkeen työllisyydestä on tullut EU-keskustelun pääteema. Tuntuu siltä, että kaikkea EU:n toimintaa on alettu arvioida työllisyysvaikutusten näkökulmasta, mikä on tietysti tässä yhteiskunnallisessa tilanteessamme aivan oikein.
Keskeinen tavoite nuorten kannalta on, että erillisen nuorisotyöllisyysohjelman (Youthstart) päätyttyä nuorisotyöllisyyden edistäminen kuuluu Euroopan sosiaalirahaston painopistealueisiin. Parlamentin tulee kantaa vastuunsa tässä suhteessa.
Aiheeseen liittyy myös nuorisopoliittinen tavoite non-formaalin oppimisen tunnustamisesta. Työllisyysvalmiuksien kannalta kansalaistoiminta on yksi tärkeä oppimisympäristö koulujen rinnalla. Näitä oppimisympäristöjä ovat mm. nuorisojärjestöt, oppilaskunnat, nuorisotalot, työpajat ja urheilujärjestöt.
Kansalaistoiminnassa nuori oppii monia tietoja ja taitoja, joita nimenomaan tämän päivän työelämässä tarvitaan, kuten tiimi- ja projektityöskentelyä. Suomessa tämän "tekemällä oppimisen" tunnustamisessa ollaan huomattavasti pidemmällä kuin muualla.
Suomalaisten lobbauksen ansiosta Euroopan nuorisofoorumi järjestää aiheeseen liittyvän konferenssin Suomen puheenjohtajuuskaudella. Konferenssi toteutetaan laajan Citizens' Agenda 2000 - kansalaisjärjestötapahtuman yhteydessä 3.-5. päivänä joulukuuta.
Wienin huippukokouksessa viime vuoden puolella hyväksyttiin komission väliraportti EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta, jota ryhdyttiin valmistelemaan Suomen aloitteen pohjalta.
Viime syksynä pidetyssä nuorisoalan kansainvälisessä foorumissa keskusteltiin väliraportin nuorisopoliittisista ulottuvuuksista. Komission paperia kritisoitiin siitä, ettei siinä ole riittävästi huomioitu demokratian vahvistamista EU:n pohjoisilla lähialueilla, vaikka nimenomaan demokraattisen kehityksen tukeminen parhaiten lisäisi vakautta pohjoisessa Euroopassa.
Näillä perusteilla nuorisojärjestöt ovat vaatineet toimenpiteitä kansalaistoiminnan ja erityisesti nuorisotoiminnan tukemiseksi. Myöhemmin kansalaisyhteiskunnan kehittämisen merkitystä onkin korostettu suomalaisten europarlamentaarikkojen valmistelemissa parlamentin kannanotoissa.
Pohjoisen Euroopan yhteistyö ei sinänsä ole mikään uusi asia, vaan Suomen nuorisopolitiikassa on satsattu Itämeren ja Barentsin alueen yhteistyön kehittämiseen. Suomen puheenjohtajakaudella onkin tarkoitus järjestää nuorisoalan EU-konferenssi Barentsin alueen nuorisoyhteistyöstä osana EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa 10.-13. päivänä syyskuuta Rovaniemellä.
Kirjoittaja toimii kokoomusnuorten puheenjohtajana Suomen (KNL) ja Pohjoismaiden tasolla (NUU).
