Epäselvyyksien ja väärinymmärtämisen mahdollisuuden välttämiseksi Suomen silmälääkäriyhdistyksen hallitus haluaa tiedottaa taittovirhekirurgiaa suunnitteleville leikkaukseen liittyvistä mahdollisista riskeistä ja haittavaikutuksista.
Toimenpidettä suunnittelevan henkilön on tärkeää ymmärtää, että ao. leikkauksen seurauksena potilaan alunperin terveen silmän näöntarkkuus saattaa pahimmillaan jopa pysyvästi alentua. Vaikka tämän komplikaation todennäköisyys on hyvin pieni, kenenkään yksittäisen potilaan kohdalla ei voida täysin varmasti taata, ettei näin kävisi. Näin ollen leikkaus ei ole riskitön. Leikkaustoimenpiteellä on useita tunnettuja haittavaikutuksia tai riskejä, mm. sarveiskalvon utuisuus leikkauksen jälkeen, haavan epäsymmetrinen paraneminen, sarveiskalvon arven muodostus, tulehdus, häikäisy, ali- tai ylikorjaus, hajataitteisuus, vaikutukset kontrastiherkkyyteen ja mahdollisesti myöhemmällä iällä suoritettavaan harmaakaihileikkaukseen.
Koska potilailla voi olla yli- tai alikorjausta leikkauksen jälkeen, ja potilas voi tarvita esim. lukulaseja, potilaille ei voi myöskään varmuudella ennalta taata, että he pääsisivät toimenpiteen jälkeen kokonaan eroon silmälaseista. Toimenpiteen suorittaminen sinänsä ei vie kauaa aikaa, eikä puudutuksen takia ole kivulias. Kipua sen sijaan esiintyy leikkauksen jälkeen niin kauan kunnes silmän pinta on parantunut.
Lääkehoito, jälkitarkastukset ja huolellinen seuranta muodostavat toimenpiteen onnistumisen kannalta hoidon oleellisen osan. Toimenpiteen vaikuttavuus ja onnistuminen ovat riippuvaisia myös lähtötilanteesta, so. taittovirheen määrästä ja tyypistä.
Suomen lääkäriliiton lääkäreitä ja lääkärinpalveluja koskevissa ilmoitteluohjeissa todetaan, että ilmoittelun ei tule luoda tarpeetonta terveydenhuoltopalvelujen kysyntää. Suomen silmälääkäriyhdistyksen hallituksen mielestä tulisi käynnistää keskustelu yleisemmälläkin tasolla kosmeettiseen kirurgiaan liittyen mm. siitä, kuka määrittelee toimenpiteen tarpeellisuuden tai tarpeettomuuden (potilas, lääkäri vai joku viranomainen), ja mitä perusteita käyttäen, sekä sopia siitä, miten näistä toimenpiteistä voidaan informoida asiakkaita asianmukaisella tavalla. Tämänhetkisissä lääkäriliiton ilmoitteluohjeissa todetaan myös, että erilaisten kylkiäisten tai muiden lisäpalvelujen liittäminen tarjottuihin lääkärinpalveluihin on kiellettyä.
Esim. vaihtoehtoisten hoitomuotojen kohdalla (Suomen lääkäriliiton eettisten periaatekysymysten valiokunnan kannanottoja) korostetaan potilaan itsemääräämisoikeutta, joka antaa potilaalle oikeuden valita oman hoitonsa silloinkin, kun se lääkärin näkökulmasta ei näytä parhaalta mahdolliselta hoitotavalta. Potilaan itsemääräämisoikeus edellyttää hänen omien valintojensa kunnioittamista, ei kuitenkaan välttämättä niiden varauksetonta kannattamista ja hyväksymistä. Lääkärin ammattirooliin kuuluu velvollisuus neuvoa ja opastaa potilaita parhaan taitonsa ja kykynsä mukaan. Lääkärin on ilmaistava käsityksensä varsinkin silloin, kun potilaan suunnitteleman valinnan seurauksena on oletettavissa ilmeinen terveyden vaarantuminen.
Suomen silmälääkäriyhdistys on yhdessä Suomen lääkäriliiton kanssa käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on määritellä taittovirhekirurgian osalta menettely- ja toimintatavat (miten informoidaan, tutkitaan, hoidetaan ja seurataan potilaita ja kenen toimesta), ja niiden systemaattinen seuranta.
Suomen silmälääkäriyhdistyksen hallituksen puolesta
Anja Tuulonen
puheenjohtaja
professori
SLL:n Suomen silmälääkärit-alaosaston puolesta
Marja Ahola
puheenjohtaja
erikoislääkäri
