Rauhantekijän kuolema luo
epävarmuutta Lähi-itään
Jordanian kuningas Hussein sai pitkän hallintokautensa lopulla rauhantekijän maineen. Hänen kuolemansa luo nyt epävarmuutta niin Jordaniaan kuin koko Lähi-itään.
Maineensa Hussein ansaitsi päätettyään Jordanian ja Israelin välisen vuosikymmeniä kestäneen sotatilan vuonna 1994. Maine kasvoi edelleen viime vuoden lokakuussa, kun hän jo pahasti sairaana ratkaisevasti myötävaikutti Israelin ja palestiinalaisten välisen rauhansopimuksen saavuttamiseen Wyejoella, Yhdysvalloissa.
Husseinin aiempi hallitsijantaival oli tätä vuosikymmentä myrskyisämpi. Kuninkaantielleen hän sai kovan lähdön todistettuaan isoisänsä, kuningas Abdullahin kuolevan salamurhaajan luodeista vuonna 1951. Sittemmin mm. vallankaappausyritykset ja vaikeudet maan laajan palestiinalaisen pakolaisväestön kanssa lukitsivat hänen näkemyksensä lujan hallitusvallan tarpeesta.
Sota Israelia vastaan vuonna 1967 osoittautui kuningas Husseinin suurimmaksi tappioksi, eikä rauhantekijän maineesta ollut puhettakaan vuonna 1978, jolloin Hussein arabirintaman edustajana epäonnistuneesti yritti taivuttaa Egyptin presidentti Anwar Sadatia luopumaan erillisrauhasta Israelin kanssa. Vuonna 1994 oli Husseinin oma vuoro vastaavalla erillisrauhalla murtaa arabirintamaa, mikä ärsytti erityisesti Syyrian Hafez al-Assadia ja Irakin Saddam Husseinia.
Kuningaskunnan mukanaolo Lähi-itään syntyneessä uudessa strategisessa liittosuhteessa on ollut naapureille myös suuri pettymys. Yhdysvaltain poliittisesti tukema Jordanian, Israelin ja Turkin voima-akseli pyrkii taistelemaan kiihkoislamilaisuutta ja terrorismia vastaan.
Husseinin pitkän ja itsevaltaisen kauden aikana köyhä Jordania muuttui suuresti, ja jordanialaiset surevat vilpittömästi kuollutta kuningastaan. Vallanvaihdosvaiheessa Husseinin korvaamattomuus luo nyt kuitenkin ongelmia, kuten itsevaltaisissa järjestelmissä aina.
Uusi kuningas Abdullah on luvannut demokraattisia uudistuksia, mikä on merkki paremmasta. Tosin tällä hetkellä lupaus ei mitenkään helpota hänen tukalaa asemaansa. Ammattisotilaana Abdullahilla on kuitenkin armeijan tuki takanaan, ja palestiinalaisen puolisonsa ansiosta hän saa kannatusta maan laajan palestiinalaisen väestönosan parissa. Maan kasvavia talousvaikeuksia ja lisääntyvää tyytymättömyyttä Israelin kanssa solmitusta rauhasta kyseiset seikat eivät poista.
Poliittiseksi noviisiksi arvellun Abdullahin kykyä toimia isänsä tavoin Lähi-idän tämänhetkisen suhteellisen rauhallisen tilanteen merkittävimpänä varmistajana on kyseenalaistettu. Vakuutteluillaan maan linjan muuttumattomuudesta kuningas pyrkii poistamaan epäilyt.
Joka tapauksessa tukea on luvassa valtameren takaa. Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton kiirehtii kongressia pikaisesti myöntämään Jordanialle lisäapua.
Toteutuessaan Clintonin ehdottama 300 miljoonan dollarin paketti seuraavien kolmen vuoden aikana nostaisi nykyistä vuosiavustusta lähes puolella ja olisi uudelle kuninkaalle kannustava lisäsyy jatkaa isänsä linjoilla.
