Lukijoilta

Maakuntarajat eivät ole murrerajoja

TS/Sakari Sahlstein<br />Rauman tiemestari Mikko Kuusisto esitteli vuoden 1997 elokuussa Rauman ja Pyhärannan eli samalla Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalle pystytettyjä ensimmäisiä maakuntakilpiä. Rauman murre ei kuitenkaan pysähdy satakunnan rajalle.
TS/Sakari Sahlstein
Rauman tiemestari Mikko Kuusisto esitteli vuoden 1997 elokuussa Rauman ja Pyhärannan eli samalla Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalle pystytettyjä ensimmäisiä maakuntakilpiä. Rauman murre ei kuitenkaan pysähdy satakunnan rajalle.

TS:ssa on viime aikoina pohdittu, mikä on Varsinais-Suomen maakunnan sopivin vieraskielinen nimitys: Varsinais-Suomen liitto haluaa käyttää maakunnasta Soutwestern Finland -tyyppisiä vieraskielisiä nimityksiä (Ari Niemi 21.1. ja Lauri Palmunen 29.1), mutta professori Pekka Leimun mukaan (Mielipiteet 27.1.) nimen pitäisi olla Finland Proper -tyyppinen. Leimun pääperustelu on se, että Varsinais-Suomi (Finland Proper) ja Lounais-Suomi (Southwestern Finland) ovat kaksi eri asiaa.

Äskettäin huomasin Raumalle ajaessani, että nämä termit todella tarkoittavat eri asioita: Jo Pyhärannan ja Rauman rajalla on kyltit, joiden mukaan Varsinais-Suomi päättyy ja Satakunta alkaa; Rauma kuuluu siis Satakuntaan, vaikka Rauman kieli on tunnetusti vahvinta lounaissuomen murteiden aluetta.

Tuntui oudolta saada toisaalta tieto Satakunnan alkamisesta ja toisaalta raumankieliset (ja siis lounaissuomalaiset) toivotukset "Ol niingon gotonas" ja "Luanikast reissu". Lounais-Suomen (ainakin tämän nimisen murteen) alue on siis todella laajempi kuin Varsinais-Suomen maakunnan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Päinvastaisen havainnon voi tehdä, kun ajaa Turusta Tampereen suuntaan: Varsinais-Suomen maakunnan ilmoitetaan muuttuvan Satakunnaksi vasta Loimaan pohjoisrajalla, eli vielä Loimaakin kuuluu Varsinais-Suomeen.

Loimaan murre on kuitenkin tyypillistä Ala-Satakunnan murretta. Tällä suunnalla siis Varsinais-Suomen maakunta on huomattavasti laajempi kuin lounaissuomen murteen alue.

Kysymys ei ole ainoastaan termien Varsinais-Suomi ja Lounais-Suomi kääntämisestä vieraille kielille; kysymys on myös oman kielemme käytännöstä. Sanon usein, että "varsinaissuomalaiset puhuvat lounaissuomen murretta", vaikka tiedän, että virallinen Varsinais-Suomen maakunta ei ole tarkasti sama kuin lounaissuomen murteen alue.

Maamme po. lounaisen osan rajat ovat eri kohdissa sen mukaan, määrittelemmekö sen kansatieteellisten, yhteiskuntatieteellisten, luonnontieteellisten vai murteita koskevien seikkojen perusteella. Pääasia on, että 1) kunkin alan omassa kielenkäytössä alueen rajat ovat selvät, niin että jokainen tietää, mistä alueesta kulloinkin on kysymys, ja 2) että meillä on käytössämme myös väljä termi, joka viittaa maamme lounaiseen osaan.

Näin nähtynä ei ole vaarallista, vaikka kansatieteilijä puhuukin Varsinais-Suomesta ja murteentutkija lounaissuomesta; ei myöskään se, antavatko EU:n kanssa asioivat virkamiehemme tilastotietoja maakunnasta Finland Proper vai Soutwestern Finland.

Pääasia on, että tiedot saava osapuoli tarkkaan tietää, mistä alueesta on kysymys. Kun haluamme viitata yleisemmin maamme lounaiseen osaan, voimme puhua lounaisesta Suomesta.

Nykyinen maakuntajako, jonka mukaan esimerkiksi Rauma kuuluu Satakuntaan ja Loimaa Varsinais-Suomeen, on osa koko EU:n alueen kattavaa viiden tason Nus-luokitusjärjestelmää.

Siinä maakuntien tasolla Suomessa on 20 maakuntaa, joista Varsinais-Suomi (englanniksi Varsinais-Suomen liiton mukaan Southwestern Finland, ministeriön mukaan Varsinais-Suomi ja Leimun mukaan Finland Proper), Satakunta, Pirkanmaa, Häme ja Uusimaa ovat lounaisimpia.

Varsinais-Suomen liiton käyttämän Varsinais-Suomen (Southwestern Finland) rajat saattavat muuttua hallintoelinten päätöksellä ja kansanäänestyksen pohjalta, kuten Someron suhteen tapahtui ja kuten Kodisjoen suhteen saattaa joskus tapahtua. Äänestysten tulokset eivät kuitenkaan siirrä kansatieteilijän Varsinais-Suomen tai murteentutkijan lounaissuomen rajoja. Niiden siirtyminen on paljon hitaampaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tuskin Varsinais-Suomen liiton edustajat haluavat muuttaa kansatieteilijän tai murteentutkijan käyttämiä lounaista Suomea koskevia nimityksiä tai rajoja. Ehdotan että käytämme edelleen omia termejämme ja niiden vieraskielisiä käännöksiä, emmekä pakota oman alamme kielenkäytöä tai yleistä, "tavallisen ihmisen" kielenkäyttöä aloille, joilla tarvitaan tarkkoja ja havainnollisia käsitteitä ja termejä. En mielelläni alkaisi puhua Varsinais-Suomen murteista enkä myöskään vaatisi Varsinais-Suomen liittoa käyttämään maakuntamme nimestä Finland Proper -tyyppisiä nimityksiä.

Kuitenkaan ei tunnu hyvältä jättää joidenkin maakuntien nimet kokonaan kääntämättä, kuten sisäasianministeriön 4.1.1999 päivätyssä kirjeessä suositellaan. Kuinka englantilaista tai ranskalaista olisi opastettava ääntämään maakuntien nimet Varsinais-Suomi ja vaikkapa Päijät-Häme? Tuleehan vierasmaalaisten pystyä myös puhumaan (ei vain kirjoittamaan) yhteisen EU-alueemme kaikista maakunnista.

Kalevi Wiik