Mielestäni Gonzalesin vastarannan piispa Henrik on hyvä oivallus. Minkä takia tuomiokirkon edustalle pitäisi pystyttää muistomerkki piispa Henrikille? Tuomiokirkko ja koko suomalainen elämänmuoto sinänsä ovat todistus menneisyyden tapahtumista, joita ei pidä yhdistää legendoihin, joiden arvo on jossain muualla.
Jokainen taidesuunta luo omat arvostuksensa vastaanottajiensa mielissä, mutta miksi niiden pitäisi hakea arvostuksensa mitätöimällä eriävät mielipiteet kyseenalaistamalla muiden mielipiteet? Viittaan Jouko Hallian kirjoitukseen, jonka tavoite jäi minulle epäselväksi. Milloin seurakuntayhtymän korkein päättävä elin on päättänyt varata tietyn rahasumman tällaisen ns. konkreettisen uskontunnuksen hahmottamiseen?
Valitettavasti käsitykseni on, että asiat sujuvat huomaamatta. Aikomukseni oli soittaa seurakuntavaaleissa äänestämälleni henkilölle, mutta en pystynyt tunnistamaan häntä luettelosta. Päättäjää en löydä, mutta hän päättää puolestani. Onko tämä piispa Henrikin perintö?
Tuomiokirkon edessä aukeava tila on kaunis ja puhutteleva, se ei kaipaa kartiota eikä tähteä korostaakseen ainutlaatuisuuttaan. Kristillisyyteen oleellisesti liittyvä lähimmäisen rakkaus löytää tiensä Herran kunniaksi muualta. Suunniteltu muistomerkki on tarpeeton, koska se ei mitenkään liitä menneisyyttä ja nykyisyyttä kristinuskon Suomeen tulemiseen.
Pirkko-Liisa Järvelä
