Kirkonsalmeen rakennettava
vihdoin lossin korvaava silta
Jo vuosikymmeniä on käyty keskustelua Merimaskun Kirkonsalmen sillan rakentamisesta. Monien eri vaiheiden, keskustelujen ja neuvottelujen tuloksena myös tielaitos innostui asiaan. Vesioikeuden lupapäätös 16 metrin kiinteän sillan rakentamiselle saatiin vuoden 1997 lopulla. Tämän ratkaisun myös tielaitos lupautui rahoittamaan ja rakentamaan. Tilanne näytti jopa valoisalta. Sen jälkeen alkoi kuitenkin "valitusrumba" vesiylioikeuteen ja tilanne palautui lähes lähtöpisteeseen.
Tielaitos olisi ollut valmis aloittamaan siltatyöt vuoden 1999 aikana jos hallinnollinen valmius olisi astunut voimaan. Syntyneessä uudessa tilanteessa aloittamispäätös siirtyi uudelle vuosituhannelle. Tienkäyttäjän kannalta "sopassa" on liian monta hämmentäjää ja kompromissiin on vaikea päästä.
Tätä kiinteää 16-metristä siltaratkaisua vastustavat kiihkeimmin merenkulkupiiri ja Naantalin kaupunki. Kumpikin taho pysyy vaatimuksissaan Merimaskun-väylän vapaan korkeuden minimistä.
Naantalin kaupungin virallinen vastustava kanta puolestaan perustuu käsitykseen elinkeinoelämälle aiheutuvista haitoista. Samalla kaupunki unohtaa ne markat, jotka tulevat maanteitse Naantalin elinkeinoelämälle aina Velkualta asti.
Viranomaisten näkemykseen vaikuttanee myös vahvasti ne muutamat Naantalia kotisatamanaan käyttävät isot veneet, joiden "täytyy" päästä kaupunginlahdelle. Kun tiedämme näiden veneiden minimaallisen osuuden kokonaisliikenteestä, ei voi kuin ihmetellä Naantalin asennetta. On ikäänkuin kyse ikiaikaisesta "naatintaoikeudesta". Naantalilla on mahdollisuus (tahto puuttunee?) ohjata niin omat kuin vierailevat yli 16 metriä korkeat veneet joko ydinkeskustan lähelle tai Luonnonmaalla olevaan satamaan. Kysymys on lähes yksinomaan tahdosta.
Oikeusvaltiossa yleisen edun tulisi käydä ennen yksilön etua. Tässä tapauksessa yleinen etu on ilman muuta vapaa ympärivuorokautinen kauttakulkuliikenne tiellä, joka on jo ajat sitten osoitettu Velkuan, Livonsaaren ja osin manner-Askaisten pääväyläksi Naantaliin ja Turkuun. Toiseksi Merimaskun kunnan sisäinen liikenne ontuu varsinkin nykykäytännössä pahoin. Tämä vaikeuttaa huomattavasti paikallista elinkeinoelämää. Myös kunnan mantereen osan kaavoitusasiat odottavat ratkaisuaan siltakysymyksen takia.
Liikennelaskenta on osoittanut Kirkonsalmen lossia käyttävän kesäaikana noin 1100 ajoneuvoa/vrk. Laskentaa on suoritettu monina vuosina, jolloin on havaittu liikenteen jatkuva kasvu. Vastaavasti vuoden 1991 videolaskenta veneliikenteestä Kirkonsalmessa osoitti yli 16 metrin mastolla olleita vierasveneitä liikkuneen 1,25 kpl/viikko.
Tällaisia laskentatuloksia verratessa voi olla vain yksi yleiseen etuun perustuva, myös museo- ja kulttuuri-ihmisten hyväksymä oikeudenmukainen ratkaisu. Se on 16-metrinen silta Kirkonsalmeen.
Pysyvä ratkaisu Naantalin kaupunginlahteen ja Lemun lahdelle suuntautuvaan korkeiden alusten liikenteeseen on tehtävä syville vesille. Näitä mahdollisia ratkaisuja ei pidä kuitenkaan niputtaa Merimaskun siltakysymyksen kanssa, koska mistään ongelmasta ei Naantalin kohdalla ole kysymys.
Siltakysymys on nyt vesiylioikeuden päätettävissä. Ratkaisu on luvattu lähikuukausina. Toivoa asian ratkeamisesta yleisen edun mukaisesti antanee vesioikeuden aikaisempi samansuuntainen päätös.
Joukko Merimaskun
mantereenpuolen asukkaita