Lukijoilta

Päätoimittaja Ari Valjakan kolumni:
Ajassa liikkuu

Vanha totuus, ettei sota yhtä miestä kaipaa ei päde verohallinnossa. Johtaja Markku Hirvonen on tehnyt itsestään niin korvaamattoman, että jopa maan hallitus muuttaa jo kerran tekemiään verohallinnon organisaatiolinjauksia. Ministeri Jouko Skinnari (sd), jolle asia ei sinänsä kuulu, hyppäsi kehiin ohittaen verohallituksen pääjohtaja Jukka Tammen tämän oman organisaationsa johdosta. Ministeri Sauli Niinistö (kok) näyttäisi antaneen tukensa Tammen käristysyritykseltä vaikuttavalle operaatiolle.

Hirvosen komea ero- ja paluuoperaatio vietiin läpi mediaa määrätietoisesti hyväksikäyttäen. Epäluuloisempi voisi kuvitella, että Hirvosella on hihassaan valttikortti, jolla hän painostaa päättäjiä näin poikkeukselliseen menettelyyn.

Luurankoja kaapeissaan mahdollisesti kätkevien on syytä muistaa, että joskus ne ovet kumminkin aukeavat.

Demarikansanedustajat Markku Pohjola ja Kari Rajamäki ihmettelevät miksi Suomen Säästöpankki myytiin viisi vuotta sitten 10 miljardin markan alennuksella.

Kimmokkeen kyselyynsä nämä välkyt ovat saaneet amerikkalaisen investointipankin tekemistä sormiharjoituslaskelmista. Ennen kauppaa SSP:n teoreettisen hinnan vaihteluväli oli paperilla jopa 20 miljardia markkaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaupassa on aina vähintään kaksi osapuolta, tässä useampikin. Kun pankkikriisi oli paljastanut, että maassa oli liikaa kuralla olevia pankkeja ja SSP:n tilanne oli kiihtyvässä syöksykierteessä, kyse oli jo siitä, kelpaako pankki millään hinnalla asialliselle ostajalle.

Muilla suomalaispankeilla oli täysi työ oman henkensä säilyttämisessä. Ulkomaisen 15 miljardin markan sijoitukseen valmiin pankin hakuun olisi mennyt aikaa sen verran, että SSP olisi ehtinyt konkurssiin. Reaaliseksi vaihtoehdoksi jäi sen myynti muille pankeille 5,6 miljardin markan hinnalla.

Oikea hinta kaupanteossa on se, minkä ostaja on valmis maksamaan.

SAK on haukkunut tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta siitä, ettei tämä tee tarpeeksi töitä työttömyyden poistamiseksi. Omassa tutkimuksessaan SAK sai - yllätys, yllätys - itselleen parhaat pisteet kansalaisilta taistelustaan työttömyyttä vastaan.

Mihin kyselystä unohtuivat kuluttajat, keskeiset työllistäjät. Työtä ei ole, ellei tavara käy kaupaksi. Kuluttajalle kelpaa suomalainenkin tuote, kunhan se on laadukasta ja hinnaltaan kilpailukykyistä.

SAK voisi kuunnella galluppien suosikkipuolueen kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistöä. Hänen mielestään Suomi on kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyinen kaikilla muilla tavoin, mutta ongelmana on työmarkkinoiden jäykkyydet. Yrittäjien lisäämisen tarve muistetaan juhlapuheissa, mutta käytännössä toimitaan sen vastaisesti.

Ahtisaari voi torjua työttömyyttä vain puheissaan, muuta velvoitetta hänelle ei voida asettaa. Sensijaan ammattiyhdistysliike voi sopijaosapuolena toimia konkreettisesti työttömien hyväksi myös käytännössä. Jos haluaa.

Yhdeksän vuotta sitten maanantaina 23.10.1989 klo 15.30 julistettiin Wärtsilä Meriteollisuus konkurssiin. Klo 03.38 tiistai-aamuyöstä laskeutui amerikkalainen Carnival-varustamon omistaja Ted Arison Helsinki-Vantaan kiitoradalle Boeing 727 -koneellaan. Siihen nousi varustajan paikalle hälyttänyt Martin Saarikangas, ja tunnissa miehet olivat sopineet toimintalinjat, joilla Carnivalin tilaamat kaksi loistoristeilijää, Fantasy ja Ecstasy pelastetaan.

Kahdessa vuorokaudessa olivat uuden telakkayrityksen paperit koossa. Kolmen telakkalaisen, Masan, Kaj Liljestrandin ja Lasse Blomqvistin pottiin panemalla 15000 markan osakepääomalla synnytettiin yritys työnimellä NEWCO. Helsingin Uusi Telakka -nimisen yrityksen paperit kiidätettiin 26.10. torstaina klo 13.58 rekisteriin, josta ne saatiin leimattuina takaisin 14.02. Valtio ja muut osapuolet heräsivät lauantaina ja nykyinen Kvaerner Masa-Yards alkoi hahmottua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tarina on tosi. Kerron sen jäähyväisiksi tänään Helsingistä Karibialle lähtevän Paradisen kunniaksi. Alus on kahdeksan loistoristeilijän sarjan, yhteisarvoltaan 15 miljardia markkaa, viimeinen.

Eri miehet puhuvat ja eri miehet tekevät. Työllisyydenkin eteen.

Kirjoittaja on Turun Sanomain päätoimittaja.