Ammattikorkeakoulussa
jatkuva sisäinen arviointi
Lehtori Pirjo Ranti esitti huolestumisensa Turun kaupungin ylläpidossa tapahtuvan koulutuksen tasosta päättäen kirjoitelmansa (TS 16.10.) toteamukseen, ettei vähällä rahalla saa korkeatasoista koulutusta. On helppoa yhtyä hänen mielipiteisiinsä sikäli, että lisäpanostuksilla epäilemättä voitaisiin lisätä valintamahdollisuuksia ja muuta laadun kehittämistyötä. Valitettavasti lehtori Rantin käyttämät perustelut ovat siinä määrin virheellisiä, että hänen hyvät aikeensa helposti kääntyvät itseään vastaan.
Lehtori Ranti väittää, että sinänsä hyvien opetussuunnitelmien toteutus ontuu. Mihin tämä väite perustuu? Ammattikorkeakoulu on sitoutunut oman toimintansa jatkuvaan arviointiin. Toimiluvan mukaan ammattikorkeakoulun tulee suorittaa ammattikorkeakoulun käynnistämisen sisäinen arviointi kuluvan vuoden loppuun mennessä, ja tämän raportin aineiston keruu on tällä hetkellä käynnissä. Mitään poikkeuksellisia ongelmia ei tästä aineistosta ilmene.
Lehtori Ranti väittää lisäksi, ettei koulutus pysty takaamaan hoitoalan vaatimaa ammattitaitoa, jotta opiskelijoille voitaisiin antaa valtuutus toimia ammatinharjoittajina. Turun ammattikorkeakoulu on velvoitettu noudattamaan opetusministeriön päätöstä koulutusohjelmista, jonka mukaan terveysalan koulutuksessa noudatetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen säädöksiä.
Lisäksi sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutusten tulee täyttää yleissairaanhoitajan koulutusta koskevien neuvoston direktiivien sekä niihin myöhemmin tehtyjen muutosten koulutukselle asettamat vaatimukset. Kätilön ammattiin johtavan tutkinnon suorittaneille tulee antaa erillinen todistus tutkintoon sisältyvästä sairaanhoitajan ammattiin johtavan tutkinnon suorittamisesta. Ammattikorkeakoulun antamista sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön tutkintotodistuksista tulee ilmetä, että koulutus täyttää direktiivien vaatimukset.
Lehtori Rantin väitteen todenperäisyyttä päästään käytännössä testaamaan runsaan vuoden kuluttua, jolloin terveysalan ensimmäiset ammattikorkeakoulututkinnot suoritetaan Turun ammattikorkeakoulussa. Jos tässä vaiheessa on konkreettista näyttöä laiminlyönneistä edellä mainittujen velvoitteiden suhteen, asia pitäisi saattaa virkatietä ammattikorkeakoulun johdon käsiteltäväksi.
Lehtori Ranti väittää, että yli kolmasosa ammattikorkeakoulun rahoista menee hallintoon ja byrokratiaan. Väite on täysin perusteeton, koska se sisältää kertalukuvirheen. Ilmeisesti lehtori Ranti ei lainkaan ole tietoinen ammattikorkeakoulun talousarvion rakenteesta, koska hän oletettavasti on otaksunut, että kehittämisen tulosalueen määrärahat on varattu yksin hallinnon käyttöön. Tosiasiassa mainitut määrärahat käytetään pääosin ammattikorkeakoulun yhteisiin tukitoimintoihin kuten esim. tilavuokrien maksuun, kirjastotoimeen, tietohuoltoon ja opiskelijoiden ulkomaan työharjoittelun tukemiseen. Turun ammattikorkeakoulun viranhaltijana Ranti olisi helposti voinut tarkistaa tämän perusasian.
Yleissivistävän opetuksen osalta opetuslautakunta on tehnyt talousarvioehdotuksensa vuodelle 1999 kuluvan lukuvuoden opetustuntien mukaisena, lisäsupistuksia ei ole ehdotettu. Ranti on ollut myös päättämässä asiasta.
Lehtori Ranti toteaa, että toisen asteen ammatillinen opetus näyttää muodostuvan ammattikorkeakoulun kaltaiseksi. Olisi todella huolestuttavaa, jos ammattiopetus ja ammattikorkeakoulu eivät rakenteeltaan olisi toistensa kaltaisia, sillä onhan toisen asteen ammatillisen koulutuksen luonnollinen jatko-opintoväylä juuri oma ammattikorkeakoulumme.
Toisen asteen ammatillisen opetuksen uudelleen organisoitumisesta päätti kaupunginvaltuusto, jonka varajäsen lehtori Ranti itsekin on, ei siis säädökset. Näin toteutui ylläpitäjän eli Turun kaupungin tahto.
Toisen asteen ammatillisen opetuksen talousarvioasetelma noudattaa opetussektorin yhteistä käytäntöä, jossa hallinnon ja kehittämisen tulosalueella ovat kaikki hallintokunnan opetuksen yhteiset menot, esimerkiksi tilavuokrat, tietohallinto, puhelinkulut, kansainvälinen toiminta. Jos tarkastellaan nyt hallinnossa työskentelevien määrää, uudistuksen tässä vaiheessa vähennys oli jo 3,5 henkilöä.
Valtioneuvoston keväällä 1997 tekemän päätöksen mukaan toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta tulee tehdä vetovoimainen ja arvostettu väylä työelämään, ammattikorkeakouluun tai tiedekorkeakouluun. Näihin talkoisiin tarvitsemme kaikki poliittiset päättäjät Turun kaupungissa. Tavoitteemme on yhtenevä lehtori Rantin mielipiteen kanssa siitä, että vain hyvä ammattitaito takaa opiskelijan työllistymisen.
Turkka Hietanen
opetustoimenjohtaja
Kaj Malm
rehtori
Seija Mattila
johtava rehtori
