Lukijoilta

Raskaan liikenteen siirto
tahdosta eikä rahasta kiinni

Turku on Suomen kulttuurin kehto kuten Turkua aina positiivisessa mielessä kutsutaan. Mutta miten Turun kaupunki omalta osaltaan vaalii kulttuurin kehdon huomattavia rakennuksia, kutenTuomiokirkkoa ja Turun linnaa?

Nykyään raskas liikenne kuitenkin jyrää aivan näiden edellämainituiden rakennusten viereisillä kaduilla. Myös Vanhaa Akatemiantaloa joudutaan vähän väliä korjaamaan ainoastaan liikenteen aiheuttamien vaurioiden vuoksi.

Tuomiokirkkoa, Turun linnaa ja Vanhaa Akatemiantaloa yhdistää ainakin yksi tekijä: Ne eivät ole Turun kaupungin omistuksessa mutta niitä sivuavat kadut, paikallisliikenteen linja-autojen reitit ja kaavoitusmahdollisuus ovat kaupungin hallinnassa. Ehkäpä juuri sen vuoksi kaupungilla ei ole ollut suurempaa halua tai kiirettä muuttaa nykyistä tilannetta, kun rakennusten korjauskustannukset menevät seurakuntien ja valtion budjeteista eikä kaupungin budjetista.

Viimeksi, kun Tuomiokirkon ja Vanhan Akatemiantalon liikenteen aiheuttamista vaurioista kirjoitettiin lehdissä, niin Turun päättäjät sanoivat asioiden korjaantuvan kunhan Helsinginkatu valmistuu Pohjolan sillalle asti. Eihän se mitään ratkaise, koska kauppatorille kulkevat linja-autot eivät kuitenkaan siirry Helsinginkadulle. Joten turha on siihen vedota. Tuskin sinne siirtyyy edes Hämeenlinnan suunnan linja-autoliikenne.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tuomiokirkon edustan linja-autoliikenteen ja muun raskaan liikenteen siirto muualle ei maksaisi kaupungille juuri mitään. Liikennemerkeillä vain ajokielto kuorma-autoille ja linja-autoille.

Turun linnan kohdalla voitaisiin myös pienin kustannuksin siirtää liikenne kulkemaan linnan sivustalta uudelle reitille: Satamakatu-Vallihaudankatu-Linnankatu.

Toisin kuin Itäisen Rantakadun sortumavaara, niin Tuomiokirkon, Vanhan Akatemiantalon ja Turun linnan raskaan liikenteen aiheuttamat vauriot eivät taatusti ole yllätyksiä Turun päättäjillekään. Joten nyt vain hyvää tahtoa toistenkin omaisuuden säilyttämiseksi, J. Määttä ja kumppanit.

Simo Laaksonen