Nuorisossa
tulevaisuutemme
Otsikko vaikuttaa ensinäkemältä fraasinomaiselta, jopa vanhanaikaiselta. Sitähän se tietysti onkin, mutta silti polttavan ajankohtainen. Ilman nuorisoa ei ole jatkuvuutta ja nuorison hyvyys tai huonous taas on tulevaisuuden kansakunnankin kannalta olennaisen tärkeä asia.
Koulutus ja opiskelu antavat meille valmiudet elämää varten, siksi se on niin tärkeä asia. Olen useasti miettinyt nykyisen koulujärjestelmämme osittaista tyhjäkäyntiä. Esimerkiksi se, että ensin on läpäistävä ylioppilastutkinto ennen kuin voi pyrkiä korkeakouluun, ja kuitenkin edessä ovat vielä pääsykokeet ennen kuin korkeakoulun tai yliopiston ovet avautuvat.
Tuntuu jotenkin turhalta se, että nuori joutuu kahteen kovaan tenttipyörteeseen peräkkäin. Eikö näitä tenttejä voitaisi jotenkin yhdistää, jotta säästettäisiin aikaa ja vaivaa ja nuori voisi nopeammin siirtyä ammattiin johtavaan opiskeluun. Keski-Euroopassa on kaikilla ylioppilailla vapaa pääsy yliopistoihin, jossa sitten heikoimmat karsiutuvat pois parin ensimmäisen vuoden aikana.
Hyvää tässä on se, että kaikilla ylioppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet mihin tahansa tutkintoon, jos he pärjäävät yliopistossa. Huonoa on se, että ylioppilaita on tavaton määrä luennoilla ensimmäisten kurssien aikana. Ranskassa jopa messuhalleja on jouduttu käyttämään luentotiloina.
Meidän järjestelmäämme perustellaan sillä, että on mahdollista selvittää myös opiskelijan soveltuvuutta hänen hakemaansa koulutussuuntaa varten. Eräissä pääsykokeissa on muunmuassa psykologisia testejä; näin on esimerkiksi hoitoalalle pyrkiville.
Valtaosa yliopistojen pääsykokeista on kuitenkin pelkkää teoreettisen tiedon hallintaan liittyvää aineistoa, jossa jopa ulkoluku on avainasemassa. Yliopistot itse perustelevat nykyjärjestelmää sillä, että näin saadaan juuri sopiva määrä juuri sille alalle parhaiten soveltuvaa ainesta.
Mielestäni asia ei ole näin yksinkertainen. Uudistamista kaivataan ja siihen suuntaan, että turha pääsykokeiden ulkoluku jää pois ja tilalle tulee järkevää ammattiin johtavaa opiskelua. Miten tämä käytännössä voidaan toteuttaa vaatii vielä paljon harkintaa, mutta uudistustyö on aloitettava pikaisesti ja siihen on liitettävä ammattikorkeakouluopetus ja siihen johtava koulutus elimellisesti mukaan.
Näillä ajatuksilla tervehdin tämän lehden lukijoita filosofi Descartesin suurella oivalluksella "ajattelen, siis olen olemassa".
Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk), eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen ja Salon Seudun Ammattikoulukuntayhtymän yhtymävaltuuston puheenjohtaja.
