K.A. Fagerholmin sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen muodostaminen aiheutti viileän kauden Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa syksyllä 1948. Yhtenä syynä oli kommunistien ulosjäänti hallituksesta, toinen syy oli kiristynyt kansainvälinen tilanne.
Urho Kekkosen elämäkerran kirjoittaja Juhani Suomi kertoo Neuvostoliiton lähetystön osoittaneen avoimesti eri yhteyksissä, ettei se halunnut olla hallituksen kanssa missään tekemisissä.
Lähettiläs G.M. Savonenkov matkusti lokakuussa kotimaahansa ja viipyi poissa pitkän tovin. Lokakuun vallankumouksen vastaanotto Suomessa järjestettiin ilman päällikköä ja sinne ei kutsuttu neuvostovastaisiksi luokiteltuja ministereitä.
Nootit olivat osa Neuvostoliiton painostusta. Ensimmäinen nootti koski Kemijärveltä rajalle rakennettavaa rautatietä, jota suomalaiset ilmiselvästi viivyttelivät. Toisessa nootissa väitettiin suojeluskuntien toimintaa viriteltävän uudelleen. Myös paheksuttiin Helsingin teattereiden "revanshihenkisiä" näytelmiä.
Naton perustamisneuvottelut olivat juuri vireillä. Senpä vuoksi neuvostohallitus ja sotilasjohto pitivät tiukasti silmällä Suomen toimia.
Neuvostolehdistö oli aktiivisesti mukana. Väitettiin mm., että Suomi muutetaan "valtamerentakaisen ekspansion tukikohdaksi" tai että "Suomi on hyppäämässä Marshall-suunnitelman helmaan".
Fagerholm aiheutti venäläisten reaktioita myös varomattomuudellaan. Hän kävi Tanskassa samaan aikaan, kun siellä vieraili Englannin entinen ulkoministeri Anthony Eden; näihin aikoihin Tanska ja Norja pohtivat myös suuria ulkopoliittisia ratkaisujaan.
Arvostelu kärjistyi, kun sotasyyllisenä tuomittu Väinö Tanner pääsi hallituksen päätöksellä vapauteen marraskuussa 1948. Venäjällä kirjoitettiin silloin "Suomen suurimmasta sotarikollisesta", joka vetää Suomea "Amerikan imperialistien helmaan".
Melkoinen soppa syntyi, kun presidentti J.K. Paasikivi lokakuun alussa epäili, että toisen pääoppositiopuolueen, maalaisliiton nokkamies Urho Kekkonen juoni kotikommunistien kanssa hallituksen kaatamiseksi.
"Kekkonen, kiero mies", kirjoitti presidentti J.K. Paasikivi päiväkirjaansa lokakuun 5. päivän 1948 kohdalle. Paasikivi parjasi eduskunnan puhemiestä vielä kotioloissaankin, sillä Alli Paasikivi valitti samaan aikaan, että hänen miehensä oli saanut paljon kärsiä maalaisliittolaisten juonittelusta ja epäluotettavuudesta.
Juhani Suomen mukaan Paasikiven purkaus liittyy radion pääjohtajan Hella Wuolijoen illallisiin 1.10. Niillä oli mukana maalaisliitosta Kekkosen lisäksi V.J. Sukselainen ja Juho Niukkanen sekä Skdl:n Hertta Kuusinen ja Neuvostoliiton lähetystöstä ainakin lähetystöneuvos A.N. Fedorov.
Kekkonen ei informoinut Paasikiveä illallisista, vaan sen teki pääministeri Fagerholm. Fagerholmilta ja muualtakin saamansa tiedon perusteella Paasikivi jopa luuli, että oppositio ja venäläiset suunnittelivat hallituksen kaatamista.
Kekkosen syntilistaa kartutti vielä samanaikainen kirje Paasikivelle, jossa hän ulkopoliittisesti perusteli vanhaa kolmen suuren puolueen hallituspohjaa ja lainasi Väinö Tanneria. Tanner oli vuonna 1945 halunnut eduskuntaehdokkaaksi vastoin hallituksen tahtoa, sillä oli "koetettava" onko Suomi itsenäinen vai ei. Nykyinen Paasikiven runnoma hallitus oli Kekkosen mielestä jälleen tällaista vaarallista "koettamista".
Syksyn 1948 tilanne oli ulkopoliittisesti erittäin herkkä. Paasikiven mukaan sosiaalidemokraattinen hallitus oli paras turvaamaan Suomen olemassaolosta käytävän henkisen taistelun ja koskemattomuuden. Kekkonen oli Paasikiven mielestä erittäin vaarallinen, koska tämä saattaisi myöntyä äärivasemmiston juoniin päästäkseen pääministeriksi.
Kekkosesta tuli Paasikivelle tuohon aikaan kirosana. Presidentti saattoi jonkin keskustelun jälkeen vaatia, että Kekkoselle ei saa kertoa asiasta, koska tämä "kertoisi siitä kommunisteille". Kun Paasikivi haukkui jostain asiasta Sakari Tuomiojaa, hän jyrisi: "Sinähän puhut kuten Kekkonen". Paasikiveä lohdutti hieman entisen presidentin K.J. Ståhlbergin toteamus, että onneksi "maalaisliittolaiset eivät kaikki ole kekkoslaisia".
Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.
