Lukijoilta

Kirjoittajavieras
Eeva Ahlgren: Missä jonoja?

Koko yhdeksänkymmentäluvun ajan on Turussa voimakkaasti panostettu erikoissairaanhoitoon. Ahnein kakunsyöjä on ollut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, mutta uuden kirurgisen sairaalan avaaminen on kasvattanut myös Turun terveydenhuollon omaa toimintaa. Leikkausjonoja on pyritty pienentämään mittavin taloudellisin panostuksin. Tällä hetkellä turkulaiset saavat hyvätasoista erikoissairaanhoitoa sekä kaupunginsairaalassa että Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Erikoissairaanhoidon menojen kasvun on Turussa maksanut perusterveydenhuolto; 1995 ja 1996 erikoissairaanhoidon menojen kasvu maksettiin pienentämällä perusterveydenhuollon osuutta terveydenhuollon kokonaisbudjetissa. Tästä on seurannut hyvääkin: perusterveydenhuolto on kehittynyt pakon edessä.

Erikoissairaanhoidossa on lähitulevaisuudessa keskityttävä työnjaon rajaamiseen sekä koko sairaanhoitopiirin alueella että Turun terveydenhuollon sisällä. Laadullisista parannuksista seuraavien kustannussäästöjen varat voidaan laittaa kapasiteetin lisäyksiin. Turun kirurginen sairaala voi hankkia tuloja myös myymällä omaa erikoisosaamistaan esimerkiksi ympäristökuntiin, ja näin kertyneillä tuloilla palkata yhden leikkaustiimin lisää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tilanne, jossa jonoja ei ole lainkaan, on utopiaa terveydenhuollossa. Nykyaikainen lääketiede kykenee ihmisen "korjaamiseen" lähestulkoon rajattomasti. Esimerkiksi uuden kirurgisen sairaalan tuoma kapasiteettilisäys ei ole lyhentänyt leikkausjonoja, vaan jonot ovat pysyneet samanmittaisina.

Realistisen talousarvionteon lähtöajatus on se, että katsotaan paljonko on resursseja. Sitten joudutaan tekemään valintoja siinä, mihin varat käytetään. Talousarvion teko on arvovalintojen tekoa.

Viikkojen mittaisiksi venyvät jonot terveysasemille ja tuntikausien jonotus päivystysasemalla kertovat karusti siitä, että perusterveydenhuoltoon on tarpeen panostaa lisää.

Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kokonaismenoista olisi kasvatettava samalle tasolle, missä oltiin ennen vuotta 1994. Jos terveydenhuollon kehittäminen etenee päivystys-, terveyskeskus- ja leikkausjono kerrallaan, voi lopputulos olla yhtä jännittävä kuin korea tilkkutäkki. Turkulaisten kannalta järkevintä on kuitenkin koko terveystoimen kehittäminen sekä laadullisesti että määrällisesti toimivaksi kokonaisuudeksi.

Kirjoittaja on Vihreän liiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja ja Turun terveyslautakunnan jäsen (vihr).