Lukijoilta

Vaalieväät hajallaan Ruotsissa

Ruotsin valtiopäivävaalien ennakkoasetelmat ovat viikkoa ennen h-hetkeä yhä kovin selkiytymättömät. Pääpuolueiden ei ole onnistunut tehdä ratkaisevia irtiottoja vaisuksi jääneessä vaalikampanjassa. Tavallista isompi osa äänestäjistä näyttää päättävän valinnastaan vasta uurnilla - jos silloinkaan.

Vasta runsaat puolet Ruotsin äänioikeutetuista osaa sanoa varmasti, mitä ja ketä he äänestävät. Tyystin epävarmoja kannastaan on mittausten mukaan viitisentoista prosenttia. Se on alallaan ennätystasoa.

Empivien joukon lisäksi suuri kysymysmerkki ovat juuri äänioikeusiän saavuttaneet nuoret. Parlamenttivaalien ensikertalaisia on nyt liki 800 000 eli 80 000 enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Heidän valintojaan on vaikea ennustaa.

Oma vaikutuksensa vaalitulokseen voi olla myös uudella vaalitavalla. Ensi sunnuntaina ruotsalaisilla on ensi kertaa mahdollisuus äänestää valtiopäiville puolueiden ohella ehdokkaita. Vaikka järjestelmä jää vielä kauaksi puhtaasta henkilövaalista, se saattaa nostaa esimerkiksi maan etniset väestöryhmät yllättävällä tavalla politiikan vaikuttajiksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Äänestäjien epävarmuutta kuvaavia gallupeja on luettu huolestuneena etenkin Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen SAP:n päämajassa. Niiden pelätään kielivän puolueen kannattajiin iskeneestä apatiasta ja äänestysinnon hiipumisesta.

Reilun 45 prosentin ääniosuuteen vuoden 1994 vaaleissa yltäneet sosiaalidemokraatit ovat menettäneet vaalikauden aikana tuntuvasti suosiotaan. Alimmillaan galluplukemat olivat keväällä 1997, jolloin hetkellinen välirikko ay-liikkeen kanssa romahdutti kannatuksen alle 30 prosenttiin.

Tuorein, perjantaina julkaistu Sifon mittaus lupailee SAP:lle nipin napin 37 prosentin ääniosuutta. Samaa tasoa demarien suosio on ollut koko kuluneen vuoden. Puoluetta rasittaa äänestäjien tyytymättömyys jatkuviin budjettileikkauksiin ja hallituksen kyvyttömyyteen hoitaa työttömyyttä toivotulla tavalla.

Lisäharmia demarit saivat pääministeri Göran Perssonin harkitsemattomasta tv-lausunnosta. Persson totesi, etteivät kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat hyödytä yhteiskuntaa yhtä lailla kuin palkkatyössä käyvät. Vaikka hän jälkeenpäin yritti korjata kömmähdystään, aiheesta saattaa kehkeytyä vaalien loppusuoran keskeinen keskustelunaihe.

Perssonin horjahdus tuo tervetullutta vetoapua maltilliselle kokoomukselle, jonka vaalivankkurit ovat edenneet näihin asti kirskahdellen. Oppositiojohtaja Carl Bildtin henkilökohtainen suosio on vahva, mutta puolueen kampanja on herättänyt vain vaisua vastakaikua.

Bildt laski ehkä väärin nostaessaan Ruotsin Emu-linjan arvostelemisen puolueensa vaalikampanjan ykkösteemaksi. Niin hämmästyttävää kuin se onkin, äänestäjien laaja enemmistö tuntuu pitävän talous- ja rahaliittoa maalle täysin toisarvoisena. Elokuisen mielipidemittauksen mukaan vain 0,6 prosenttia asetti EU:n ja Emun vaalien tärkeimpien kysymysten joukkoon.

Jos vasemmistopuolue pystyy lunastamaan vaaleissa viime viikkojen huiman kannatusnousun (Sifon tuore mittaus 13,8, Scoopin 14,4,), seuraavan hallituksen kokoonpanosta tuskin on epäselvyyttä. Demarien ja nykyistä vahvemman vasemmiston yhteistyö merkitsisi puolestaan sitä, että paineet kyseenalaistaa ei vain maan Emu-, vaan koko EU-jäsenyys lisääntyvät.