Aivopesun tuntua arkkipiispanvaalissa
Arkkipiispan vaali on saamassa jo meitä maallikkojakin hämmästyttäviä piirteitä. Harvallepa meistä "siivosyntisistä" tulee asiaa tuomiokapituliin tai arkkipiispalle, siinä mielessä vaali on yksityishenkilölle samantekevä. Yleisesti ottaen arkkipiispan asema on kuitenkin varsin merkittävä. Seurakuntien ja kirkon asiat kiinnostavat tietenkin myös kirkollisveron maksajana ja seurakuntien palvelujen käyttäjänä. En puuttuisi kuitenkaan asiaan, ellei lehtien kirjoittelu paikallislehtiä myöten olisi saanut mielestäni aivopesun luonteen.
Opinnoilla on merkitystä, eihän niitä muuten suoritettaisi. Urheilukieltä käyttäen ne myös osoittavat kuinka korkealla olleen riman yli on selviydytty.
Kahdestatoista arkkipiispastamme (vuodesta 1817) yhtä (T.T. Renvall 1884-1898) lukuunottamatta kaikilla on ollut tohtorin arvo - kahdella kahdelta tieteenalalta. Entisistä arkkipiispoistamme yhdeksän on toiminut professorina tai korkeassa opetustoimessa.
Seitsemällä arkkipiispoistamme on ollut aikaisemmin kokemusta jonkun muun hiippakunnan piispana - kahdella kahdessakin hiippakunnassa.
Seurakuntaviroista on matrikkelitietojen perusteella ollut vaikeampi saada selkoa, mutta aika monella arkkipiispoistamme on ollut kokemusta käytännön seurakuntatyöstä, mikä on katsottava eduksi kun kirkon "pää" keskustelee seurakuntien käytännön toimista. T.T. Renvall oli ennen arkkipiispaksi nimitystään 28 vuotta Turun tuomiorovastina.
Arkkipiispojen iät ja virkavuodet eivät ole yhteismitallisia, sillä viime vuosisadalla ja pitkään tämänkin puolella ei eläkkeelle jääminen juurikaan ollut tapana. Näyttää kuitenkin siltä, että vanhempana suoraan arkkipiispaksi tulleet (Ingman, Juva) ovat väsyneet nopeammin kuin jo nuorina muissa piispanviroissa totutelleet (G. Johansson, M. Simojoki ja J. Vikström.
Jokaisella tähänastisella arkkipiispallamme on ollut huomattavia kirkollisia tai tieteellisiä ansioita (virsikirjakomitea, Raamatun-käännöstyö, Kirkkolain uudistusvaliokunta) jo ennen arkkipiispan tointaan.
Tällaisen ulkopuolisen ajatus on, että arkkipiispaksi pitäisi valita henkilö, jolla on korkein opillinen koulutus, kokemusta piispanviran hoitamisessa, sen verran nuori henkilö, että ehtii ennen 63. vuoden eläkeikää vuosikymmenen verran toimia korkeassa virassaan, kokemusta käytännön seurakuntatyöstä, sekä sitoutumattomuutta kaikkiin muihin suuntiin paitsi Raamattuun.
Nimen sanokoon joku minua viisaampi.
Lasse Niinimäki
