PÄÄKIRJOITUS MAANANTAINA 3. 8. 1998:
Presidentti Ahtisaari vahvisti
Suomen tukevan Latviaa
Viikonvaihteen talousuutisiin sisältyi tieto Siemens Nixdorfin ja Latvian valtion sopimuksesta, jolla tähdätään Baltian keskimmäisen maan Venäjän-vastaisen rajan tehostettuun valvontaan. Siemens Nixdorfin teknologia pystyy osaltaan toteuttamaan Euroopan unionin poliittisia ja kansainvälisoikeudellisia toiveita. Niihin kuuluu Venäjältä länteen tunkeutuvan rikollisuuden torjuminen; se ei voi onnistua, jos Baltian itärajaa valvotaan tehottomasti.
Samaan viikonvaihteeseen osui presidentti Martti Ahtisaaren merkittävä lausunto, jossa hän lupasi Suomen tukevan Latviaa maan pyrkimyksissä EU:n jäsenyyteen ja jossa hän yhtä painokkaasti tuomitsi Venäjän harjoittaman painostuksen. Moskova on vähentänyt valuutan siirtoja Venäjältä Latviaan, hankaloittanut kuljetuksia ja uhannut poistaa latvialaisilta tuotteilta suosituimmuusaseman.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen raportit kertovat, että kuluvan vuoden talouskasvu on ollut sangen voimakasta Baltiassa. Pankkien lainananto on kasvanut selvästi esimerkiksi Latviassa, ja samaan aikaan maa on uudistanut rahoitusmarkkinoidensa valvontaa. Vaikka uuden valvontajärjestelmän luominen kestää useita vuosia, järjestelyt kertovat joka tapauksessa terveen talouskehityksen voimistumisesta.
Myönteistä taustaa vasten presidentti Ahtisaaren rohkaiseva kannanotto asettuu osaksi EU:n jäsenvaltioista Baltialle ja juuri nyt erityisesti Latvialle suunnattavaa tukea. Presidenttien välisessä tapaamisessa Ahtisaari onnitteli Guntis Ulmanisia Latvian viimeaikaisesta kehityksestä. Ahtisaari tähdensi Suomen näkökulmasta olevan erittäin tärkeää, että Latviasta kehittyy vauras ja tasapainoinen yhteiskunta. Yhteistyö on hedelmällistä ennen kaikkea oikeuspoliittisissa kysymyksissä ja Latvian rajavartiolaitoksen kehittämisessä.
Ahtisaari huomautti selväsanaisesti, että Latvian on YK:n ja Euroopan neuvoston jäsenenä täytettävä mm. kansallisten vähemmistöjen kohtelua koskevien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten normit. Tämä on ensiarvoista myös tähdättäessä EU-jäsenyyden toteutumiseen. Euroopan unionin ja Suomen kannan mukaan Latvian on täytettävä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vähemmistövaltuutetun Max van der Stoelin kansalaisuuslakia koskevat suositukset.
Latvian parlamentti hyväksyikin kesäkuussa keskeisimmät näistä suosituksista. Nyt on valvottava, että uudistukset tulevat voimaan mahdollisimman pian. Kansainvälinen yhteisö edellyttää, että viimeistään silloin Venäjä lopettaa kaikki taloudelliset pakotetoimensa, joita se on ottanut käyttöön vastalauseena väitetylle kansallisten vähemmistöjen sorrolle.
Vähemmistökysymyksen oikeudenmukainen ratkaisu edellyttää kaikkien osapuolten rakentavaa yhteistyötä; siitä presidentti Ahtisaarikin aivan oikein huomautti. Osapuoliin kuuluvat niin maassa asuvat vähemmistöt kuin kansainvälisen näyttämön toimijat. Kannattaa huomata, että Ahtisaari suuntasi sanansa myös Moskovaan. Venäjän tulisi osaltaan edistää Latviassa pysyvästi asuvien venäjänkielisten integroitumista latvialaiseen yhteiskuntaan. Taloudelliset painostuskeinot eivät voi kuulua kansainvälisen politiikan myönteiseen kuvaan.
Suurta symboliikkaa sisältyi siihen, että Ahtisaari käytti yhden Latvian-puheenvuoroistaan liiviläisten, pienen suomensukuisen kansan, kesäjuhlassa Mazirben kylässä.
