Humalistonkadun jugendtalot
kannattaa suojella
Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnan käsittelyssä on taas arvorakennusten purkulupa. Luulin turhaan, että niiden aika Turussa olisi jo ohi.
Humalistonkadun ja Rauhankadun kulmassa tontinomistaja haluaa purkaa koko tontin rakennuskannan. Tontin rakennukset ovat 1876 - 1907 rakennettuja arvokkaita uusrenesanssi- ja jugendrakennuksia. Niistä merkittävimmät ovat Humalistonkadun varressa sijaitsevat arkkitehti Frithiof Strandellin 1900-01 suunnittelema kivitalo ja rakennusmestari Adrian Thomanderin 1907 suunnittelema puutalo, jonka alakerta on kiveä. Ne ovat Turun aikansa arvostetuimpien jugendsuunnittelijoiden onnistuneita töitä. Rakennukset ovat myös harvinainen säilynyt esimerkki Turun liikekeskustan tyypillisistä vuosisadan alun matalahkoista, mutta komeista yhdistetyistä asuin- ja liikerakennuksista.
Purkamisperusteet
hataria
Tontti on julistettu rakennuskieltoon uuden asemakaavan laatimiseksi. Vanhan, vuonna 1955 vahvistetun kaavan mukaan tontille voi rakentaa 6-kerroksisia rakennuksia noin 5000 neliön verran. Vanha kaava on kuitenkin jo ajat sitten todettu vanhentuneeksi, ja uudisrakentaminen tontille edellyttänee uutta asemakaavaa. Tavoitteena lienee purkaa arvorakennukset ennen kuin uutta asemakaavaa laatiessa niiden arvo huomattaisiin.
Purkamisen perusteluna on esitetty, että rakennukset eivät esiinny Turun keskustan rakennussuojelun vaihekaavan kohdeluettelossa. Kyseinen tontti jätettiin aikanaan tietoisesti pois kohdeluettelosta - ilmeisesti uudisrakennushanke oli jo 1980-luvulla ajankohtainen.
Toisena perusteluna esitetty katukuvan eheyttäminen on naiivi. Jugendtalot rajaavat Humalistonkatua ja sopivat massallisesti yhteen viereisen 2-kerroksisen liikesiiven kanssa. Uudet 6-7 kerroksiset rakennukset eivät poista kontrasteja Humalistonkadulta, jonka rakentaminen vaihtelee 2-kerroksisista taloista 14-kerroksisiin.
Suojelu
on edullista
Humalistonkadun ja Rauhankadun kulmassa arvorakennusten purkaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Rakennukset ovat vain pintapuolisesti rapistuneita, ja niiden korjaaminen on todennäköisesti uudisrakentamista halvempaa. Suojelu ei myöskään oleellisesti vähennä rakentamisen määrää.
Ensisijainen ratkaisu Humalistonkadun ja Rauhankadun kulmassa olisi suojella koko kortteli, ja kunnostaa se Portsan tapaan, jolloin ullakkotilat sisustettaisiin asunnoiksi. Tällöin tilaa saataisiin noin 3200 neliötä. Tässä ratkaisussa rakennusoikeus alenisi vanhasta kaavasta vain noin 36 %, mitä ei voida pitää kohtuuttomana.
Kompromissina voidaan harkita ratkaisua, jossa vain tontin takaosan rakennukset puretaan, ja Rauhankadun varteen rakennetaan 7-kerroksinen uudisrakennus, joka olisi Rauhankadun ja Käsityöläiskadun kulman rakennusten korkuinen. Tällöin tontin koko vanhan kaavan mukainen 0rakennusoikeus voidaan käyttää, vaikka Humalistonkadun varren arvokkaat jugendtalot säilytetään. Ratkaisu olisi taloudellisesti koko tontin uudisrakentamista edullisempi. Jugendtaloista voidaan saada uudisrakennuksia korkeampi vuokra tai myyntihinta.
Toivon, että kiinteistö- ja rakennustoimenlautakunta ymmärtää, että Humalistonkadun ja Rauhankadun kulmassa paras ratkaisu on hylätä esitetty purkulupa. Kaupungin ja tontinomistajan kannalta edullisin ratkaisu on laatia uusi asemakaava, jossa ainakin Humalistonkadun varren jugendtalot suojellaan.
Mikäli purkulupa hyväksytään, joudutaan tekemään lääninhallitukselle Humalistonkadun ja Rauhankadun kulman rakennuksia koskeva rakennussuojelulain mukainen suojeluesitys. Se lisäisi taas turhaan Turun huonoa mainetta rakennussuojeluasioissa.
Mikko Laaksonen
opiskelija
Turku
