Kirjoittajavieras Jarmo Kerttula:
Osa-aikaeläke on hyvä vaihtoehto
Eläkeasiat tuntuvat olevan kovasti esillä tällä hetkellä. 1.7. aloitti toimintansa kaksi uutta työeläkeyhtiötä, joiden johtajat molemmat ovat sitä mieltä, että eläköitymisiän on jatkossa noustava.
Samaan aikaan laskettiin osa-aikaeläkkeen ikärajaa 58 vuodesta 56 vuoteen. Tosin muutos on määräaikainen ja on voimassa vuoden 2000 loppuun. Äkkiä ajatellen em. asiat tuntuvat varsin vastakkaisilta toimenpiteiltä, mutta näin asia ei suinkaan ole.
Osa-aikaeläkettä koskevalla lainmuutoksella pyritään helpottamaan ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamista. Uuden lain myötä jokaisella 56 vuotta täyttäneellä henkilöllä on mahdollisuus hakeutua osa-aikaeläkkeelle.
Eläkkeelle lähtö edellyttää sopimusta työnantajan kanssa sekä työajan että ansion vähennystä. Työajan tulee olla 16-28 tuntia viikossa ja jäljelle jäävän ansion 35-70 prosenttia aiemmin vakiintuneesta ansiotulosta.
Osa-aikaeläkkeenä maksetaan 50 prosenttia em. ansion alenemasta. Osa-aikatyö kuuluu edelleen työeläkelakien piiriin ja kartuttaa näin tulevia eläke-etuja. Työntekijä voi parhaassa tapauksessa kartuttaa hyvinkin merkittävästi tulevaa vanhuuseläkettään vielä osa-aikaeläkkeellä ollessaan. Normaalisti 1,5 prosenttia vuodessa karttuva vanhuuseläke kasvaa 60 ikävuodesta 65 vuoteen 2,5 prosenttia / vuosi.
Nykyään keskimääräinen eläkkeelle jääminen tapahtuu noin 60-vuotiaana ja TEL-järjestelmän tavoitteena on 65 vuoden vanhuuseläkeikä. Suomalaiset jäävät siis työkyvyttömyys-, työttömyys- tai osa-aikaeläkkeelle. Näille yhteistä on se, että ne mahdollistavat varhaisemman eläköitymisen.
Eläkkeelle jäämisen edellytyksenä on eläketapahtuma, joka voi olla pitkäaikainen työttömyys 60 vuotta täyttäneelle tai tapaturma tai sairaus hyvinkin nuorella henkilöllä. Näitä eläketapahtumia ennalta ehkäistääkseen eläkevakuutusyhtiöt ovat alkaneet panostaa viimeisten vuosien aikana työhyvinnoinnin kehittämiseen.
Työhyvinvoinnin kehittäminen on eläkeyhtiön ja yritysten välistä yhteistyötä. Eläkeyhtiöt tarjoavat apuaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa yrityksissä yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Lähtökohdat toiminnalle syntyvät yritysten tarpeista.
Mikäli ennaltaehkäisevällä toiminnalla ei voida poistaa työkykyongelmaa, yhtenä vaihtoehtona on eläkeyhtiöiden antama ammatillinen kuntoutus. Ammatillisessa kuntoutuksessa pyritään eri toimenpitein saamaan henkilön työkykyä kohennettua, jotta hän pystyisi jatkamaan nykyisessä työssään.
Mikäli nykyinen työ todetaan mahdottomaksi voidaan suorittaa erilaisia työkokeiluja, joilla testataan työntekijän sopivuutta mahdollisesti muihin töihin. Myös täysin uudelleen kouluttaminen on mahdollista. Kuntoutuksella pyritään näin lisäämään kuntoutujan valmiuksia työmarkkinoilla säilymiseen ja samalla ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyttä.
Hyvä työkyky on tavoittelemisen arvoinen asia, koska sillä on merkitystä ihmisen muullekin hyvinvoinnille.
Työkykyyn panostaminen on sen vuoksi hyvä sijoitus koko elämänlaadun kannalta. Vanhuuseläkeikään asti työskenteleminen kartuttaa myös paremman eläketurvan ja on siten aina kannattavampaa kuin ennenaikaisesti työstä pois jääminen.
Paremman työkyvyn myötä poistamme yhden esteen matkalla kohti korkeampaa eläkkeelle jäämisikää.
Kirjoittaja toimii yhteyspäällikkönä Tapiola-yhtiössä.
