Pääkirjoitus 12.7.1998:
Suomalainen lihateollisuus
lähdössä Baltian markkinoille
Suomalainen elintarviketeollisuus on osoittanut kasvavaa kiinnostusta Viroa kohtaan. Eikä ihmekään, Viro on Suomen elintarvikeviennin kohteista jo kolmannella sijalla Ruotsin ja Venäjän jälkeen. HK Ruokatalon äskeinen kauppa, jolla se on hankkimassa enemmistön Rakveren suuresta lihakombinaatista, kuvastaa niitä pyrkimyksiä, jotka suomalaisella lihateollisuudella on Baltian suuntaan.
Varsinkin lihanjalostusteollisuuden alalla kotimaan markkinat ovat Suomessa käyneet ahtaiksi. Kasvua on täältä vaikea hakea. Siksi on luontevaa, että katseet suunnataan esimerkiksi juuri Viroon, joka jo sijaintinsakin puolesta on portti koko Baltian markkinoille. Myöhemmin mahdollisesti jopa Ukrainan ja Valko-Venäjän markkinoille, kun taloudelliset olot näissä maissa aikaa myöten kehittyvät.
Viro on suomalaisia kiinnostava myös siksi, että siitä jo lähitulevaisuudessa on tulossa Euroopan unionin jäsenmaa. Asemat Viron ja Baltian markkinoilla on suomalaisen elintarviketeollisuuden varmistettava jo hyvissä ajoin.
Kokonaan toinen asia sitten on, että Virokin alkaa jo olla varsin kilpailtu maa monella alalla. Eikä vähiten juuri elintarviketeollisuuden alalla. Kun Rakveren osuus Viron lihavalmisteiden markkinoista kuitenkin on jo nykyisinkin 45 prosenttia, ymmärtää HK Ruokatalon kiinnostuksen sitä kohtaan.
Suomalainen lihateollisuus on jo pitkään ollut syvällisten muutosten kenttänä. Ala on viime vuosina voimakkaasti keskittynyt ja kilpailutilanne on muodostunut kovaksi.
Paineita entisestään lisää muun muassa se, että Ruokatalon kilpailija Atria osti hiljattain ruotsalaisyrityksen, joka pitää yllä Sibylla-pikaruokaketjua. Tarkoituksena on perustaa Suomeen parisen sataa uutta hampurilaispaikkaa Carrolsin, Hesburgerin ja McDonaldsin kanssa kilpailemaan.
Suomi ei voi edes elintarviketeollisuuden alalla jäädä syrjään globalisoituvasta taloudesta. Päinvastoin suomalaisen teollisuuden on mentävä rohkeasti mukaan kehitykseen ja otettava paikkansa myös ulkomailla.
Ilman riskinottoa ulkomailla toimiminen ei kuitenkaan suju. Ruokatalon esisopimus Rakverestä on myös riskeillä taiteilemista. Suomalaisilla on runsaasti kokemusta muun muassa Pietarin markkinoista, joilla ei esimerkiksi lihateollisuuden alalla ole sanottavaa menestystä ollut. Moni yrittäjä on joutunut vähitellen vetäytymään sieltä tappioita kärsineenä.
HK Ruokatalon Viron kaupassa on se kiusallinen tosiasia, että samanaikaisesti joudutaan väkeä vähentämään yrityksen kotimaan tuotantolaitoksista. Ainakin Forssassa uhkaa monia työntekijöitä irtisanominen. Ulkomaille satsaamisen ja kotimaan toimintojen rationalisoimisen välillä ei välttämättä tarvitse olla yhteyttä, mutta usein ratkaisee se, miltä näyttää.
Ruokatalon johdolla voi olla vielä myös selittämistä omistaja-lihantuottajilleen, jotka ovat tyytymättömiä nykyiseen hintatasoon.
