KOLUMNI AIMO MASSINEN
Raukkamainen syyttäjäsota
Kihlakunnansyyttäjä Tommi Teuri käy valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäen päälle kuin yleinen syyttäjä.
Syyttämättäjättämisviraston päällikkö vastaa samalla mitalla. Tasavallassa on jälleen valtakunnallinen farssi, jonka rinnalla oikeusneuvos Eeva Vuorenkin häpeällinen tapaus kalpenee.
Oikeuslaitoksemme on jälleen kriisissä, jonka laukaisi julkisuushakuinen, raukkamainen Tommi Teuri. Sen sijaan että Teuri olisi suoraselkäisesti nostanut syytteen Nostokonepalvelun johtoa vastaan, hän vasta jälkikäteen vihjailee alistuneensa korkeampien voimien painostukseen.
Ikävämmin tuskin voisi kansan uskoa oikeuslaitokseensa horjuttaa.
Kun lääninsyyttäjä Kari Hemminki jätti nostamatta syytteen Eeva ja Ilkka Vuorta vastaan - minkä apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen hyväksyi, mutta mitä eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja moitiskeli - päätöstä pyrittiin sentään johdonmukaisesti perustelemaan, vaikka ratkaisu koettiinkin laajalti vääräksi.
Mutta kun Teuri jätti syyttämättä Nostokonepalvelun johtoa, hän ilmoitti vasta jälkikäteen, että syyte olisi pitänyt nostaa. Hän ei rohjennut syyttää, kun esimiehet muka antoivat ymmärtää, että korkealta taholta oli kehotettu olemaan erityisen tarkkana.
Kuka tuo korkea taho olisi, sitä ei Teuri tiedä. Valtakunnansyyttäjä Kuusimäen mielestä koko väite korkean tahon painostuksesta on absurdi, perätön ja loukkaavuudessaan törkeä.
Teuri ei tyydy vihjailemaan pelkästään valtakunnan tason painostajalla, vaan hän kertoi myös syksyisestä uhkasoitosta, jossa turkulainen vaikuttaja - ei kuitenkaan poliitikko eikä virkamies - oli uhannut paitsi häntä itseään myös perhettä sanomalla, että pojat tutkii sun asioitas. Soittaja oli maininnut Teurille poikien nimetkin.
Teuri on kertonut uhkasoitosta nimineen sekä keskusrikospoliisille että valtakunnansyyttäjän virastolle. Mutta mikä estää häntä kertomasta nimiä myös julkisuuteen, sillä tällainen epämääräinen vihjailu on kaikkein viheliäisintä, koska se langettaa varjon niin monen syyttömän ylle?
Vihjailemalla kaikenlaista saa valtakunnallista julkisuutta, mutta suoraselkäiseltä lain ja oikeuden puolustamiselta se ei kuulosta.
Sekä valtakunnansyyttäjä Kuusimäki että valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski kiistävät kaikki painostusväitteet. Kihlakunnansyyttäjä on lain mukaan täysin itsenäinen. He kiirehtivät Teuria vain ylipäätään päätöksentekoon jo peräti puolitoista vuotta tutkitussa jutussa.
Toisaalta voi hyvin kuvitella, että syyttäjälaitoksen kannalta olisi ollut hieman kiusallista, jos Teuri olisi syyttänyt Nostokonepalvelun johtoa, mutta valtakunnansyyttäjä Kuusimäki olisi vapauttanut syytteistä Jukka Tammen. Yhteneväinen linja sopi korkeimmalle syyttäjäviranomaiselle paremmin.
Sitä paitsi kummastusta herätti Kuusimäeltä lipsahtanut lausunto, jonka mukaan valtakunnansyyttäjän viraston perustaminen nosti sinänsä syyttämisen kynnystä. Eihän niin voi olla!
Kun uudessa järjestelmässä valtakunnansyyttäjän päätettäväksi menevät lähinnä isommat talousrikosjutut, syyttämiskynnyksen nostaminenhan merkitsisi nimenomaan herrojen paapomista, oikeuslaitoksen puolueellisuutta, mitä kansa juuri epäileekin.
Ehkä Kuusimäki perustaa lausuntonsa siihen tosiasiaan, että talousrikossyytteistä hylätään peräti 43 prosenttia, mutta muista syytteistä vain 7 prosenttia. Johtuuko tämä talousrikosten löysistä syytteistä, talousasioiden vaikeudesta, liian tulkinnanvaraisista laeista vai herroille lempeistä oikeustuomareista, onkin jo vaikeampi selvittää.
Joka tapauksessa uusi syyttäjäjärjestelmä ei olisi voinut onnettomammin aloittaa. Kun valtakunnansyyttäjän virastoa vasta puoli vuotta toimittuaan pilkataan syyttämättäjättämisvirastoksi, toiminnan uskottavuudelta on pohja pois. Kansan oikeustaju on koetuksella.
Syyttäjien sodassa tuomariksi tulee eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja. Hän ehkä moittii aikanaan jotakuta, mutta mitä sitten. Ei mitään, asia jäänee suomalaiseen tapaan siihen.
Tommi Teuria tuskin valitaan Turun apulaispoliisipäälliköksi, vaan hän palaa takaisin Kankaanpään kihlakunnan poliisipäälliköksi.
Sinne hän hyvin sopiikin. Kankaanpäässä asuu toinenkin oikeuslaitoksen kuuluisuus, valtakunnanoikeudessa tuomittu Kauko Juhantalo.
