Lukijoilta

Lapsilisien verotus
ei lisää valtion tuloja

Lapsilisien saattaminen veronalaisiksi on jälleen kerran noussut puheenaiheeksi. Mitään kirjaa en ole pitänyt, mutta jotenkin minusta tuntuu, että asia otetaan erityisen mielellään esille vaalien lähestyessä.

Lapsilisien tarkoituksena on kattaa osa lapsesta aiheutuvista lisäkustannuksista. Nämä kustannukset koskevat kaikkia vanhempia. Vuoteen 1994 oli vielä verotuksessa lapsivähennys, mutta se poistettiin ja samanaikaisesti lapsilisiä korotettiin. Tämä uudistus vahvisti lapsilisien luonteen.

Meillä Suomessa on voimakkaasti progressiivinen verotus. Jo noin 80000 markan vuosituloista marginaaliveroprosentti on noin 40 prosenttia, 120000 markan tuloista noin 46 ja 180000 markan tulosta noin 52 prosenttia. Tähän en ole laskenut mukaan palkansaajien tuloverotuksessa vähennyskelpoisia eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja (4,7 + 1,4 prosenttia), jotka korottavat progressiota suunnilleen kolme prosenttiyksikköä.

Valtion tulovero ei kuitenkaan ole suomalaisen järjestelmän ainoa progressiomuoto, etenkään lapsiperheillä. Lasten päivähoitomaksut ovat jossain määrin progressiivisia ja asumistuki porrastuu nopeasti tietystä tulotasosta, mikä lisää progressiovaikutusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Silloin tällöin kuulee tapauksista, joissa bruttopalkan korotus merkitsee nettotulojen alenemista, siis yli 100 prosentin progressiovaikutusta. Se johtuu juuri useiden progressiovaikutusten yhteisseurauksista.

Ns. ahkeruusloukkuja on tutkittu pääsemättä kuitenkaan selviin johtopäätöksiin. Yllä mainitut kumulatiiviset progressiovaikutukset ovat osa ahkeruusloukkuproblematiikkaa. Marraskuussa Helsingissä kokoontuu pohjoismainen seminaari käsittelemään verotuksen ja sosiaalietujen rinnastusta.

On selvää, etteivät eniten ansaitsevat perheet tarvitse lapsilisiä samalla tapaa kuin muut. Joskus on ehdotettu lapsilisien poistamista korkeimmilta tuloryhmiltä. Mutta niin ei voi tehdä, että poistetaan lapsilisät esim. yli 300000 markkaa vuodessa ansaitsevilta perheiltä ja maksetaan ne täysimääräisinä tuohon tulorajaan asti. Ne tulisi porrastaa, mikä toisi uuden progressiovaikutuksen.

Jos lapsilisät pannaan verolle, niin kuin nyt on ehdotettu, niitä on korotettava, sillä verotus pienentäisi maksettavaa summaa merkittävästi jo alhaisissa tuloryhmissä. Jos lapsilisien reaalitaso halutaan säilyttää, rohkenen epäillä, että summan korotustarve on suurempi kuin verotulojen kasvu. Näillä keinoin ei siis valtiontaloutta korjata. Sen sijaan voi kuvitella, että ehdottamalla lapsilisiä üverollepantavaksi? kerää itselleen muutamia halpahintaisia epäpoliittisia pisteitä. Samanaikaisesti Suomen bruttoveroaste nousisi entisestään. Jo nyt olemme maailmantilastossa kolmantena Ruotsin ja Tanskan jälkeen.

Meillä tuskin kukaan asettaa kyseenalaiseksi progressiivisen tuloverotuksen oikeutusta. Mutta jos on vain yksi progressiomuoto, nimittäin tuloverotus, jonka maksimaalinen marginaalivero on runsaat 60 prosenttia, voi vaikutukset arvioida tapauskohtaisesti.

Mitä useampia progressiomuotoja järjestelmä sisältää, sen vaikeampaa on kokonaisuuden selvittäminen. Uuteen üprogressiotekijään? on sen vuoksi syytä suhtautua kielteisesti. Ei saisi löytyä yhtään ainutta sellaista tapausta, että sosiaalietujen varassa eläminen kannattaa paremmin kuin ansiotyö. Lapsilisien üverollepano? lisäisi sosiaalietujen suhteellista kilpailukykyä.
Kirjoittaja on julkisoikeuden professori Helsingin yliopistossa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy