Lukijoilta

Pyhällä Henrikillä
on muistomerkkejä

Turun tuomiokirkon 700-vuotisjuhlan päätoimikunnan puheenjohtaja, tuomiorovasti Jukka Paarma toteaa TS:n haastattelussa, ettei kristinuskon Suomeen tuoneelle piispa Henrikille ole pyhitetty yhtään muistomerkkiä. Olen kuullut väitteen aikaisemminkin, mutta se ei pidä paikkaansa.

Ensimmäisen kerran kuulin väitteen syksyllä 1980 teologian tohtori Matti Taipaleen väitöstilaisuuden jälkeisessä karonkassa. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaani, professori Martti Parvio vetosi minuun, jotta ryhtyisin Turun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston ja Pyhän Henrikin tietoimikunnan työvaliokunnan puheenjohtajana toimenpiteisiin muistomerkin pystyttämiseksi Turkuun Suomen kansallispyhimykselle Pyhälle Henrikille, koska hänelle ei ole omistettu yhtään muistomerkkiä.

Tuolloin kerroin Suomessa olevan useitakin julkisia muistomerkkejä, jotka on omistettu Suomen apostolille, Pyhälle Henrikille. Ennen muita sellainen on kansallispyhäkkömme Turun tuomiokirkko, joka on vihitty Neitsyt Marian ja Pyhän Henrikin taivaalliseen suojelukseen. Tuomiokirkosta käytettiin keskiajalla jopa nimitystä Pyhä Henrik tai kansanomaisesti Henrikki.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turussa on myös seurakunta, jota hän itse on tuomiokapitulin notaarina vuonna 1963 ollut omistamassa marttyyripiispa Henrikille. Seurakunnan 1980 vihitty kirkko on sekin nimetty Henrikin kirkoksi.

Vuonna 1979 pystytettiin Kupittaalle Turun kaupungin 750-vuotisjuhlien yhteydessä Pyhän Henrikin luonnonkivinen muistomerkki Henrikin lähteen viereen. Myös Kokemäeltä Köyliön, Säkylän, Yläneen, Mynämäen, Nousiaisten, Maskun ja Ruskon kautta Turkuun johtava kulttuurimatkailu-, retkeily- ja pyhiinvaellusreitti Pyhän Henrikin tie on kokonaisuudessaan muistomerkki maamme kansallispyhimykselle.

Suomen kirkko, jota Henrik-piispa oli saapunut 1155 maahamme organisoimaan, on Pyhän Henrikin elävä ja toimiva muistomerkki.

Pyhän Henrikin julkisten muistomerkkien luetteloa voidaan vielä jatkaa. Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkon aukiolla on Juhani Vikaisen veistämä Henrik-piispan pronssireliefi. Itse kirkossa on marttyyripiispan elämästä kertovin messinkilaatoin päällystetty sarkofagi sekä puuveistos hänestä ja murhamies Lallista.

Kokemäellä on näyttävä muistomerkki, Pyhän Henrikin saarnahuoneen suojaksi 1857 rakennettu kappeli. Nousiaisten Repolan kylässä on kirveellä veistetty ja tervattu hirsinen risti, jonka kansa on pystyttänyt piispa Henrikin ruumissaaton perimätiedon mukaiselle pysähtymispaikalle. Noin 140 kilometrin pituisen Pyhän Henrikin tien varrella on lisäksi lukuisia muistomerkkejä, jotka liittyvät Henrik-piispaan ja hänen jalanjäljissään suoritettuihin pyhiinvaelluksiin vuosisatojen saatossa.

Pyhä Henrik on muistomerkkinsä, kolme kirkkoansa ja Hirvensaloon suunnitellun ekumeenisen kappelinsa ansainnut. Suomen kirkon perustajaksi ja apostoliksi nimitetty kansallispyhimyksemme ansaitsee kyllä tulla muistetuksi kristikunnan riemuvuonna 2000.

Aika näyttää, tuleeko nykykuvanveistäjän luoma monumentti kestämään 700 vuotta Pyhäksi Henrikiksi nimetyn kansallispyhäkkömme rinnalla.

Kirjoittaja on Pyhän Henrikin pyhiinvaellustoimikunnan puheenjohtaja.