Lukijoilta

Ahtisaari korosti EU:n roolia
turvallisuuden ankkurina

Harvoin on Suomen tasavallan päämies saanut tilaisuuden esiintyä yhtä arvovaltaisella ja historiallista traditiota luovalla foorumilla kuin presidentti Martti Ahtisaari sunnuntaina Berliinissä. Järjestyksessä toisen Berliner Rede -puheenvuoron käyttänyt Ahtisaari analysoi kattavasti Euroopan turvallisuuden historiaa, muutosta ja tulevaisuuden haasteita.

Uusia avauksia tai yllätyksellisiä kannanottoja Ahtisaaren esitys ei sisältänyt. Tässä mielessä se oli jopa hieman vaisu ja särmätön. Toisaalta neutraalin viileä ote sopi hyvin presidentin sanomaan vakauden ja tasapainoisen kehityksen tärkeydestä.

Kylmän sodan kautena vakaus ja rauha perustuivat valtioiden vastakkain oloon, pelon ja pelotteen ylläpitämiseen. Tästä edes turvallisuus nojaa keskinäisen riippuvuuden tunnustamiseen. Vihamielisen kilpailun sijasta valtiot hakeutuvat yhteistyöhön, koska ne tarvitsevat toisiaan kansalaistensa hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Ahtisaaren kiteyttämä visio pätee yhtä hyvin Eurooppaan kuin koko maailmaan. Keskinäisriippuvuus on seurausta talouden globalisoitumisesta. Kaupan, investointien ja pääomavirtojen vapauttaminen on onnistunut hämmästyttävän nopeasti tekemään sen, mitä politiikalla on turhaan pitkään tavoiteltu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mutta, kuten presidenttikin huomauttaa, taloudellinen kehitys ei ole kohdellut kaikkia tasapuolisesti. Myös globalisaatio tarvitsee vakauttavia vastavoimia. Tärkeäksi sellaiseksi Ahtisaari nimeää yhdentyvän Euroopan, josta hänen mukaansa voisi tulla uuden maailmanjärjestyksen keskeinen tekijä.

Syvenevää ja lavenevaa integraatiota Ahtisaari pitää kestävän eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen ankkurina. Euroalueen syntyminen ja EU:n laajeneminen itäiseen Keski-Eurooppaan ovat tämän kehityksen tärkeitä välietappeja. Lopullinen tavoite on saada mukaan kaikki mantereen valtiot, jotka täyttävät EU:n perustamissopimuksen vaatimukset.

Sotilaallisen turvallisuuden presidentti näkee täydentävänä elementtinä. Sen lisäämisen tulee hänen mukaansa nojautua puolustuksellisille ratkaisuille ja tasapainoisesti supistuvalla aseistukselle. Vaikka Natolla on keskeinen rooli myös uudessa turvallisuusarkkitehtuurissa, sotilasliiton tehtävät painottuvat vastaisuudessa entistä selvemmin kriisien hallintaan ja rauhan turvaamiseen.

Ahtisaaren arviot vaikuttavat kovin auvoisilta, kun ottaa huomioon, millaisten kansallisten, etnisten ja uskonnollisten ristiriitojen keskellä Eurooppa koko ajan elää. Edessä on parhaimmillaankin pitkä ja vaivalloinen taival. Bosnian kaltaisia taka-askelia voidaan joutua ottamaan vielä muitakin.

Presidentti on varmaan oikeassa korostaessaan Itämeren alueen merkitystä vakauspolitiikan onnistumiselle. Se samoin kuin ns. pohjoinen ulottuvuus kytkevät Venäjän olennaiseksi osaksi Euroopan taloudellista ja toivon mukaan sitä kautta myös turvallisuuspoliittista keskinäisriippuvuutta.