Lukijoilta

Kolumni Reijo Koski:
Ihanat naiset miesten asialla

Kyllä nuorten suomalaisten miesten nyt kelpaa, kun hallituksen naisministerit kilvan suunnittelevat heidän parastaan ja suorastaan kilpailevat siitä, kellä on houkuttelevin tarjous asevelvollisuusikäisille nuorukaisille.

Sosiaalidemokraattinen ulkoministeri Tarja Halonen on selvästi astunut kokoomuslaisen puolustusministerin Anneli Tainan reviirille ja ehdottanut pohdittavaksi, pitäisikö Suomen varusmiespalveluohjelmaa muuttaa niin, että entistä harvempi suorittaisi aseellisen palvelun, entistä useampi taas voisi hankkia muita kriisinhallinnassa tarvittavia taitoja.

Taina vastasi kipakasti heti seuraavana päivänä ministeritoverilleen, ettei käy. Suomella on pienet resurssit ja maa on suuri. Jokainen kynnelle kykenevä tarvitaan aseisiin.

Varsinainen aseellinen maanpuolustus on Suomessa edelleen miesten työtä. Asevelvollisia ovat lain mukaan vain miehet. Naiset osallistuvat näihin tehtäviin vapaaehtoisuuden pohjalta, jos osallistuvat.

Naisnäkökulmasta tarkastellaan nykyisin kaikkia suomalaisia asioita ja ilmiöitä, mutta pitääkö näiden ihanien naisministerien nyt ryhtyä keskenään julkisesti riitelemään siitäkin, mikä meille miehille olisi parasta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Onneksi tässä on jo saanut siirtyä reservistäkin nostoväen puolelle. Muuten voisi tuntua nöyryyttävältä olla naisten riepoteltavana.

Ennen vanhaan kysyttiin hienostuneesti: Missä on nainen? Nyt kyllä tiedetään, missä nainen on, mutta epäselväksi jää, missä ovat miehet.

En ole nähnyt vielä yhdenkään miesministerin lausuvan mitään tästä asevelvollisuuskiistasta. Ikään kuin koko asia olisi siirretty vaivihkaa naisministerien hoteisiin.

Ministeri Halonen on oikeassa todetessaan, että Suomessa aseelliseen palvelukseen kutsutaan suhteellisesti eniten miehiä koko Euroopassa. Kai se sitten jurppii naisministeriä, joka on ikänsä toiminut tasa-arvoisuuden edistämiseksi. Olisihan se aina voitto naisille, jos asekuntoiset miehet pantaisiin kriisiaikana sukkia ja kahden sormen lapasia kutomaan. Keinutuolissa tietenkin.

Ruotsissakin vain puolet ikäluokasta kutsutaan asepalvelukseen, huomauttaa Halonen. Suomessa tarvitaan koko ikäluokka, vastaa Taina.

Ota siitä sitten selvää, mikä lopulta on oikea tarvearvio. Pitäisiköhän kysyä Gustav Hägglundilta? Jospa siltä taholta saisi valoa naisten mieskiistaan. Mutta tietysti poliitikkojen sana aina virkamiehen sanan voittaa. Varsinkin naispoliitikkojen sana.

Taitaa sittenkin olla niin, että kovaa vauhtia lähestyvät eduskuntavaalit saavat ainakin naiset erityisen valppaiksi myös maanpuolustusasioissa. Miespoliitikkojen ote näyttää jo pahasti kirpoavan kaikesta, mikä vähänkin viittaa sotilaallisiin asioihin.

Halosista vaalien lähestyminen tekee korostetusti pasifisteja ja kansalaispalvelijoita. Tainoista taas tulee entistä jämäkämpiä aseellisia maanpuolustajia, joille ei riitä vähempi kuin koko asevelvollisten ikäluokka.

Ulkoministerin kuuluu Suomessa ilman muuta olla turvallisuuspolitiikan arkkitehtejä ja häneltä on lupa odottaa puolustuspoliittista ajattelua. Outoa vain on, että ulkoministerin ja puolustusministerin sukset nyt näyttävät menevän pahasti ristiin asevelvollisten miesten palvelukseen kutsumisesta, vaikka he vasta vähän aikaa sitten olivat yhdessä hyväksymässä samassa hallituksessa herttaisen yksimielisinä puolustuspoliittista selontekoa, jossa nämäkin kysymykset saivat virallisen asiasisällön.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mutta nainenhan on häilyvä.

Kirjoittaja Reijo Koski on Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja.