Lukijoilta

Optiokeskustelussa outoja piirteitä

Lehtikuva<br />Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen huoli yritysjohdon saamista suurista optiohyödyistä ja henkil&ou ml;stön motivoinnin vaikeuksista tuntuu kirjoittajasta oudolta.
Lehtikuva
Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen huoli yritysjohdon saamista suurista optiohyödyistä ja henkil&ou ml;stön motivoinnin vaikeuksista tuntuu kirjoittajasta oudolta.

Ovatko kohtuuttoman suuret lottokierrosten päävoitot vähentäneet lottoamisen suosiota? Tuskinpa vain, sillä aina kun on jättipotista kysymys, lottoajien panostus kasvaa.

Tätä taustaa vastaan tuntuu oudolta kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen huoli yritysjohdon saamista suurista optiohyödyistä ja henkilöstön motivoinnin vaikeuksista. Veronmaksajana, tavallisena palkansaajana ja piensijoittajana en voi olla kuin tyytyväinen nykyiseen kehitykseen.

Optioista hyötyvät joutuvat maksamaan valtiolle veroa maksimimäärän, lähes 70 prosenttia. Kun pörssiyhtiön johto hyötyy vaikkapa 100 miljoonaa markkaa, saa valtio siitä lähes 70 miljoonaa markkaa. Tästä potista hyötyy tavalla tai toisella koko yhteiskunta.

Lopun hyötyjät todennäköisesti sijoittavat viisaasti, osan varmasti myös siihen yhtiöön, joka on heille tärkeä, työnantajaansa. Siitä potista hyötyy edelleen koko yritys ja sen henkilöstö. Osa menee tietenkin kulutukseen, hyvin todennäköisesti kotimaisten, hieman kalliimpien tuotteiden hankintaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Taas hyötyjiä on monia, elinkeinoelämä, verottaja, siinä sivussa joku työllistyykin. Kunnostetaan kotia, rakennutetaan ehkäpä kesämökki ja remonttireiskat saavat töitä, sillä tuskin näillä johtajilla on itsellään aikaa remonttihommiin.

Ministeri Kalliomäki oli sitä mieltä, että osakekurssien hyvän kehityksen vauhdittamana johto voi saada voittoja ilman varsinaista omaa ansiota. Tuskin sentään, sillä kyllä yritysjohdolla on avaimet käsissään yhtiön menestykseen.

Eivätkä kurssit nouse, jos yritystä johdetaan miten sattuu. Yritysjohto valitsee toiminnan linjat, sillä on oltava visiot tulevaisuudesta, se vastaa tuotekehityksestä yms.

Yritysjohdolla on vastuu yrityksen menestyksestä ja työntekijöistä. Eikö raskaasta vastuusta muka saisi saada lisää palkkiota, jos kaikki menee hyvin. Joutuuhan yritysjohto kantamaan myös aikamoisia riskejä luodessaan toimintastrategioita.

Vuosien varrella olen oppinut kiinnittämään huomiota myös yritysjohtoon ja sen uskottavuuteen. Nykyinen kehitys ylimmän johdon maakuntakierroksista on ilahduttavaa. Nähdä ja kuulla, mitä he johtamistaan yrityksistä kertovat, on ainakin minulle tärkeää valitessani sijoituskohteita.

Pienosakkaana koen olevani samassa veneessä taitavan yritysjohdon ohjauksessa. Kurssinoususta hyödyn aikanaan minäkin. Kun jätän laivan siinä satamassa, jonka olen päämääräkseni asettanut, lähtiessäni purjehtimaan heidän kanssaan, astuu vierelleni verottaja, joka vie pienestä voitostani lähes kolmanneksen hyödyttämään yhteistä yhteiskuntaamme.

Maaliskuussa sain tilaisuuden opiskella lähes kolme viikkoa The Chinese University of Hong Kongissa Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämällä Portti Kiinan markkinoille-kurssilla. Kurssin aikana mietin usein tätä suomalaista kateus-ongelmaa.

Kun me täällä Suomessa ajattelemme, että kasvu lisää työllisyyttä, niin Kiinassa uskotaan päinvastoin, että työllisyys lisää kasvua. Koska vain työnteolla voi tulla rikkaaksi, on rikkaaksi tuleminen kunniakasta.

Miksi ihmeessä meitä suomalaisia vaivaa niin suunnaton kateus asiassa kuin asiassa. No kadehdimmehan me lottovoittajiakin, miksi sitten emme optiomiljonäärejä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Taru-Maija Gustafsson